Kirja joka muutti elämäni
Voiko yksi lukukokemus vaikuttaa lukijan koko loppuelämään? Kysymys on kutkuttava ja minulle hyvin vaikea. Onneksi jotkut lukijat pystyvät nimeämään elämänsä teoksen, ja onneksi WSOY ja Lukukeskus ovat juuri koonneet näistä lukukokemuksista erittäin kiinnostavan, monipuolisen ja koskettavankin kirjan.
Osallistun torstaina Kirja joka muutti elämäni –teoksen julkaisutilaisuuteen. Lukukeskuksen toiminnnanjohtaja Anu Laitila kertoi saaneensa idean kirjasta, kun törmäsi ulkomailla skotlantilaiseen lukukokemuskirjaan The Book That Changed My Life. Hän kertoi, että suomalaiset lukijat suhtautuivat kirjan otsikon kysymykseen hyvin vakavasti, ja kotimaiset vastaukset ovat skottilaisia keskimäärin dramaattisempia. (Tämä saattaa johtua myös siitä, että englanninkieliset ovat voineet kertoa oman kirjansa kaksitulkintaisen otsikon takia kirjasta, joka muutti elämää, muttei koko elämän.)
Tätä ei pidä kuitenkaan käsittää niin, että suomalaisten tärkeät lukukokemukset olisivat vain yleisesti kunnioitettuja kaunokirjallisia klassikkoja. Toki niitäkin löytyy Kirja joka muutti elämäni –teoksen lähes kymmenien tarinoiden joukosta, mutta mukana on myös omakustanteita, pari tietokirjaa, ylipäätään monenlaista lukemista. Joidenkin kirjojen voima on ollut konkreettista. Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina auttoi jättämään päihdeongelmaisen poikaystävän – ja kannusti tätä hakemaan ongelmaansa apua. Mauri Leivon lintukirja Lintujärvi toi ensin lohtua lukijan halvaantuneelle miehelle, kun hän katseli sen kuvia ja kuunteli kirjan tarinoita sairaalassa. Myöhemmin se kannusti leskeksi jäänyttä lukijaa lähtemään kameran kanssa luontoon:
Etsin kirjahyllystä jotain, mikä auttaisi jaksamaan eteenpäin. Lintujärvi vei uudestaan mukanaan, nyt metakognitiivisella tasolla. Hankin kameran, pakkasin rinkan, liityin luonnonkuvaajiin. Siirryin lukijasta kokijaksi. Elämä alkoi taas kantaa. (Päivi Gynther)
Eniten minua taisivat koskettaa teoksessa ne kokemukset, joissa lukijan koko identiteetti on muuttunut kirjakokemuksen myötä. Juuri kun tälläkin palstalla pohdiskeltiin mm. sitä, voiko lukijaksi ”kääntyä” ellei ole synnynnäisesti lukijatyyppi, niin Kirja joka muutti elämäni toi heti eteeni pari tällaista esimerkkiä. Lukivaikeuksista kärsinyt mies osallistui koulun kirjoituskilpailuun ja sai palkinnoksi Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja kapteeni Karhu -teoksen. Kirjaan tutustumisesta alkoi uusi lukijan elämä, ja nyt kolmikymppinen mies kertoo, että tuo käänteentekevä kirja on kunniapaikalla hänen kirjahyllyssään ja hän palaa siihen vuosittain edelleen. Toisen lukijamiehen minäkuva taas muuttui kerralla, kun hän sai käsiinsä Colleen McCulloghin Timin ja ymmärsi, että kaikilla ihmisillä on oikeus onneen.
Tavallisten lukijoiden lisäksi kirjakokemuksistaan kertovat monet tunnetut henkilöt, kuten Sixten Korkman, Jari Sinkkonen, Juha Itkonen ja Anna Kortelainen.
Itkonen päätti ryhtyä kirjailijaksi, tai oikeastaan ensin runoilijaksi, kun luki Edith Södergranin runoutta. Anna Kortelainen taas kertoi julkkareissakin, kuinka hän osti 90-luvun alun Lontoossa äidilleen tämän pyynnöstä A. S. Byattin Possessionin (suom. Riivaus), alkoi lukea sitä itse ja ymmärsi, että elämä on seikkailu, jossa kaikki on mahdollista. Kirjassa Kortelainen kertoo:
Yllätyksekseni ja riemukseni olen Possession-romaanin jälkeisinä parina vuosikymmenenä tajunnut, että Byattin romaani on totta. Sen tapahtumat ovat mahdollisia ja siksi omalla tavallaan totta. Kun tarpeeksi etsii ja jaksaa nähdä vaivaa tai tohtii ottaa vastaa onnenkantamoisen,voi päästä samanlaiseen seikkailuun, ihan oikeasti. Se, mikä valloittaa painettuna tekstinä, voi olla myös jakso elämässä, jonka aikana saa jäljittää jotain ihan omaa ja merkityksellistä.
Lyhyitä, helposti lähestyttäviä ja pääosin hyvin sympaattisia tarinoita lukiessa ei voi kuin nyökkäillä: juuri noin antoisaa lukeminen on! Kirja herättää myös vastustamattoman halun lukea kaikki kirjassa mainitut teokset, että tietäisi, miten ne juuri minuun vaikuttavat. Aika monet olin toki lukenutkin, ja ymmärrän hyvin esimerkiksi sen, miksi Leena Parkkinen ja Miina Supinen viittavaat kirjaan ystävänä.
Hymyilin myös Alastalon salissa –lukukokemukselle. Se oli kuin omasta elämästäni. Hullun päähänpiston takia sitä haastaa itsensä lukemaan mahdotonta kirjaa, hämmästyneenä havaitsee sen mieleisekseen ja lopulta on sekä tyytyväinen että ylpeäkin olo:
Mutta kohta kirja kätteli tervetulleeksi kuin Alastalon isäntä itse ja alkoi röhistä korvaani hyväntahtoista puhetta. Sivu toisensa perään kieltä, jossa oli oma makunsa ja sisäsaariston tuoksunsa. Näennäistä piipunvalkkausta ja salissa istuskelemista, josta avautui kokonainen saaristo ihmisineen, kallioineen ja merineen. Poskettomia juttuja, jotka naurattavat vieläkin. – – Opin myös, että kukaan ei voi ottaa sanaa haltuunsa, vaan itse kieli on käyttäjäänsä suurempaa. (Teemu Paarlahti)
Mikä kirja on muuttanut elämäsi tai elämääsi?
Kirja joka muutti elämäni. WSOY ja Lukukeskus, 2013.