Oi ihana kevät! Eli: tunnistatko kevätsitaatit?
(1.) Kevät on suunnitelmien ja aikomusten aikaa. Tiedätkö, mistä kirjasta tämä totuus on? Entä seuraavat? Koska nyt on pääsiäinen, nyt on myös kevät lumesta huolimatta. Päätin siis fiilistellä etsimästä kotikirjaston aarteista kevätsitaatteja. Kas tässä. Mikä on suosikkisi?
2. Talvi kohiseee viemäreihin ja häviää sinne. Yhtenä päivänä olivat takapihan koivut täynnä kottaraisia. Kuulin millainen on kevään ääni: se on yhtämittaista sirkutusta.
3. Mutta lehdet ja kukat versoivat koloistaan säännöllisesti joka kevät. Kun Chieko näki ne kuistilta tai puun luota ja kun tuli aika, jolloin orvokkien herääminen kosketti häntä, yksinäisyys täytti hänen sydämensä.
4. Meri huokaili oudosti rantahietikolla, surumielisesti näin keväälläkin, mutta oikukas kujeellinen tuuli puhalsi pitkin punahiekkaista satamatietä, jota vankka ja emäntämäinen Cornelia-neiti taivalsi Glen St. Maryn kylää kohti.
5. Kasvit heräävät talven horroksesta ja näyttävät syntyvän uudesti, niin tuoreina ne näyttäytyvät.
6. Minut oli houkuttanut metsään asumaan muun muassa se, että saisin aikaa ja mahdollisuuden nähdä kevään koittavan. Viimein lammen jää haurastui niin kennomaiseksi, että sain kävellä lipsumatta kenkieni kantojen upotessa siihen. Sumut, sateet ja lämmin auringonpaiste sulattavat pikkuhiljaa lunta, päivät käyvät pidemmiksi, ja näen jo selviäväni talvesta tarvitsematta kartuttaa puupinoani, sillä suuret takkatulet eivät ole enää tarpeen. Olen valmiina ensimmäisten kevään merkkien varalta – –
7. On varhainen aamu. Yhtä ihana kuin maailman ensimmäinen aamu. Karhuluolan uudisasukkaat vaeltavat metsänsä halki ja heidän ympärillään on kevään koko ihanuus. Kevät elää kaikissa puissa ja vesissä ja kaikissa vihreissä näreiköissä, se visertää ja suhisee ja murahtelee ja laulaa ja solisee, kaikkialta kuuluu kevään raikas, villi laulu. – – Kevät on uusi, mutta kaltaisensa.
Viimeisen sitaatin toivon kuvaavan tätä kevättä ja pääsiäistä. Ihanaa, rentouttavaa ja aurinkoista pääsiäistä kaikille!
8. Kevät oli kauan puhkeamatta. Paastonajan viimeisinä viikkoinakin oli vielä kirkas pakkasilma. Päivisin aurinko sulatti maita, mutta öisin oli seitsemänkin astetta pakkasta. Hanki oli niin kova, että kuormia saattoi ajaa muuallakin kuin tiellä. Pääsiäinen oli talvinen. Mutta sitten yhtäkkiä toisena pääsiäispäivänä hengähti lämmin tuuli, nousi pilviä, ja kolme päivää ja kolme yötä valui vuolas ja lämmin sade. – – Oli tullut oikea kevät.
Tässä vielä sitaattitiedot:
Ensimmäinen ja viimeinen sitaatti Leo Tolstoi: Anna Karenina, toinen Eeva Kilpi: Naisen päiväkirja, kolmas Yasunari Kawabata: Kioto, neljäs L. M. Montgomery: Sateenkaarinotko, viides Väinö Kirstinä: Puutarhassa, kuudes Henry David Thoreau: Walden – elämää metsässä, seitsemäs Astrid Lindgren: Ronja, ryövärintytär.