Haltiakuusen alla – suomalaisia kirjailijakoteja
Aleksis Kiven sulkakynä kirjailijan syntymäkodissa. Kotimuseon yhteystiedot ja aukioloajat: Nurmijarvi.fi
Saako jo antaa äitienpäivälahjavinkkejä? Anne Helttusen, Annamari Sauren ja Jari Suomisen Haltiakuusen alla – suomalaisia kirjailijakoteja sopii kirjoista ja kirjailijoista sekä asumis- ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille. Ja saapa siitä oivallisia matkavinkkejäkin.
Minna Canthin Kanttilan kuuluisa salonki. Lisätietoa: korttelimuseo.kuopio.fi
Tiedän, kuulostan hyvin ihastuneelta – ja niin olenkin, sillä tämä kirja on yksi eniten tänä keväänä odottamistani uutuuksista, eikä se pettänyt odotuksia. Teos kulkee noin parinkymmenen tunnetun suomalaisen klassikkokirjailijan jalanjäljillä ja kurkistaa työhuoneisiin ja koteihin, jotka on museoitu; eli sellaisiin paikkoihin, joihin muillakin on mahdollisuus päästä edes silloin tällöin. Siksi esimerkiksi Tove Janssonin kohdalla on esitelty Pellingissä sijaitseva Klovharu, eikä taiteilijan Helsingin-koti, upea ateljee, jossa onnekseni olen itse käynyt (ks. juttu ja lainakuvat täältä).
Myrskyluodon Maijan maisemissa: Anni Blomqvistin talo Ahvenanmaalla Vårdössä. Avoinna sopimuksen mukaan. Haltiakuusen alla -teoksen tekijöiden blogista löytyy kertomus kuvausmatkasta Myrskyluodolle.
Kuvien ohella kirjassa on tietoa kirjailijoiden asumis-, työ- ja henkilöhistoriasta. Yleistajuinen teksti käy hyvin perusjohdatuksesta kuhunkin kirjoittajaan.
Erityistä plussaa annan siitä, että kirjan lopusta löytyi osio, jota jo lukiessani kaipailin, eli tietoa kirjallisista turistikierroksista sekä kirjassa esiteltyjen museoiden yhteystietoja kartan kera. Kevätsuunnitelmiini kuului jo aiemmin Tuusulanjärven kulttuurikierros, mutta tällä kertaa ajattelin varustautua siihen pohja- ja yhteystietoja tankkaamalla. Myös Viro on alkanut kiinnostaa yhä enemmän matkailumaana, eikä intoa ainakaan vähennä se, että Hiidenmaalla olisi mahdollisuus (sopimuksen mukaan) tutustua Aino Kallaksen Tammin mökkiin (lisätietoa: www.muuseum.hiiumaa.ee).
Aino Kallaksen työpöytä. Kuvateksti kirjasta Haltiakuusen alla: ”Aino Kallas asui miehensä työn takia useita vuosia Lontoossa. Siellä puitteet olivat hienot, kuten diplomaattiperheen arvolle sopi. Lontoossa kirjoitustyö ei kuitenkaan sujunut. Kun hän pääsi Kassarin vaatimattomuuteen ja hiljaisuuteen, työ sujui. Kallas kirjoitti kauniilla käsialalla mustekynällä.”
Mansikkamäen pappila, Juhani Ahon lapsuudenkoti Iisalmessa. (www.iisalmi.fi)
Zacharis Topeliuksen kotikartano Uusikaarlepyyssä. (www.uusikaarlepyy.fi)
Varsin viehättävä ja kiinnostava teos siis! Jos nyt jotakin jäin kaipaamaan, niin sitä, että mukana olisi ollut kuvia myös nykykirjailijoiden kodeista tai ainakin työhuoneista, vaikka ymmärrän toki, etteivät ne ole julkisia, saati museoituja tiloja. Mikäli aihe kuitenkin kiinnostaa, vinkkaan Kari Levolan toimittamaan Kirjailijan työmaat -teokseen, jossa nykykirjailijat kertovat omin sanoin työtiloistaan ja -tavoistaan, tosin valitettavasti ilman kuvia. Myös superkiinnostavasta kirjasarjasta Miten kirjani ovat syntyneet voi löytää tietoa myös konkreettisista kirjoituspaikoista.
Väinö Linnan työhuone Urjalan kirjastossa (esineistö siirretty Linnan Tampereen-kodista). Lisätietoa: http://www.vainolinnanseura.fi/
Oletko käynyt kirjailijamuseoissa? Kenen kirjailijan kotiin haluaisit kurkistaa?
Minä haluais– haluan ehdottomasti joskus Tove Janssonin Klovharuun. Nykykirjailijoista kodeista kiinnostaisi Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan koti, sillä olen ymmärtänyt heidän haastattelujensa perusteella, että siellä on aivan valtavasti kirjoja.
Tätä maisemaa voisi tuijottaa ikuisesti! Nils Aslak Valkeapään taiteilijakoti Pohjois-Norjassa, http://www.lassagammi.no/
Anne Helttunen, Annamari Saure, Jari Suominen: Haltiakuusen alla – suomalaisia kirjailijakoteja. Avain, 2013