Huhtikuun luetut
Hyvää vappupäivän iltaa ja jee on toukokuu eli siis ihan varmasti kevät ja melkein jo kesä!
Jee myös kirjalliselle huhtikuulle: paljon kiinnostavia teoksia ja puheenaiheita tuli vastaan.
Heti alkukuusta kirjoitin vaikuttavasta, omakohtaisesta kirjailijakirjasta, johon palaan aivan varmasti joskus vielä uudestaan. Maria Peuran Antaumuksella keskeneräinen oli hyvin intiimi lukukokemus, mutta suosittelen kirjaa vähemmän intiimisti ihan kaikille.
Myös japanilaisen nobelistin Yasinari Kawabatan Lumen maa teki suuren vaikutuksen kauneudellaan ja unenomaisuudellaan. Löysin sittemmin antikasta toisenkin Kawabatan, joten lisää hehkuttelua tulee jossain vaiheessa.
Carol Shieldsin Ruohonvihreää ei ollut niin hyvä kuin jotkut muut Shieldsit, mutta vaikutti kuitenkin niin, että haluan lukea lisää Shieldsiä ja kirjoittaa shieldsmäisiä tarinoita.
Jeffrey Eugenidesin Naimapuuhia sen sijaan oli juuri niin täydellinen kuin toivoinkin – onneksi, olisin muuten varmaan romahtanut, sen verran oli ehtinyt kertyä odotuksia! Myös Ingmar Bergmanin Kohtauksia eräästä avioliitosta tuntui hienolta toisellakin lukukerralla.
Kathryn Stockettin Piiat oli viihdyttävä ja kiinnostava, mielenkiintoinen sekoitus kepeyttä ja asiaa.
Loppukuusta hihittelin kovasti siellä täällä, koska seuranani oli Helen Fieldingin Bridget Jones – elämäni sinkkuna. Olen lukenut kirjan ennenkin, nähnyt leffan ainakin pari kolme kertaa, en varmaankaan kuulu kirja kohderyhmään – mutta silti vain viihdyn erinomaisesti se parissa.
Sen sijaan Tuomas Kyrön Miniä ei ollut minusta aivan huipputeos, eikä varsinkaan Magne Hovdenin Saamelandia. Tietokirjapuolelta taas Simon Sebag Montefioren Jerusalem – kaupungin elämäkerta vaikutti erinomaiselta, mutta jäi toistaiseksi kesken.
Kuukauteen mahtui kaksi lastenkirjaakin. Zacharis Topeliuksen klassikko Adalmiinan helmi on saanut uuden suomennoksen ja hienon kuvituksen. Pihla Meskasen Pieni majakirja taas innosti sekä minua että siskonpoikaa, jolle kirjan tänään lahjoitin.
Kirja-arvioiden lisäksi oli kirjoihin ja lukemiseen liittyviä keskusteluja. Huhtikuussa pohdittiin mm. matkalukemista, kirjailijoiden täsmätoimeksiantoja, kirjojen omistuskirjoituksia sekä etenkin sitä, millaisia stereotypioita lukutoukkiin liittyy. Kiitos taas kaikille keskustelijoille! On aina yhtä riemastuttavaa ja joskus jopa lohduttavaa keskustella kirjoista ja lukemisesta, ykkösharrastuksestaan ja elämäntavastaan.
Huhtikuussa innostuin myös netistä nappaamini vinkin mukaisesti väkertämään kirjaimellisesti tiiliskivikirjoja. Kuva yllä ja askarteluohjeet täällä. Voin paljastaa, että olen kivikirjoihin edelleen tyytyväinen ja ihailen niitä usein. Lisäksi toinen kissamme, betonifani, käy puskemassa niitä. Varsinaista käyttötaidetta siis!