Kirjamessut: saalis ja selitykset
Myönnän, että hieman kauhistuin ja nolostuinkin, kun kasasin kaikki viime viikonlopun kirjaostokset pinoksi kuvaa varten. Kävin viikonloppuna Helsingin kirjamessuilla jopa kolmesti ja lisäksi kahdessa antikvariaatissa ja tiesin, että raahasin reissuiltani kotiin paljon kirjoja – mutta että kuusitoista? Vaikka olin päättänyt, että en osta uusia romaaneja, koska niitä on helppo hankkia muutenkin, vaan panostan vain harvinaisempiin löytöihin.
Mitä sitten löytyi?
Sarjakuvia. Olen hiljalleen kiinnostunut yhä enemmän ja enemmän sarjakuvista ja olin päättänyt hankkia Ville Tietäväisen kehutun – kuulemma Finlandia-ehdokkaaksikin povatun! – sarjakuvaromaanin Näkymättömät kädet messuilta. Sen lisäksi kissakirjojen kerääjä minussa havahtui, ja ostin myös Blacksad-sarjan osan Kissa varjoisilta kujilta sekä Darby Conleyn Vastakarvaan-sarjiksen osan Karvasta logiikkaa. Toivon, että oma logiikkani alkaa toimia niin, etten vain osta sarjakuvia vaan myös luen niitä. Olen viime aikoina haalinut muitakin albumeja kotiin ajatuksella ”sarjakuvia on kiva kerätä ja kyllähän ne minua kiinnostavatkin”.
Klassikkoja. Kolme Juhani Ahon teosta ja yksi hänestä kertova tietokirja. No nythän on juhlavuosi… Ja ainakin yhden noista kirjoista voin antaa lahjaksi lähipiiriin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran osasto on traditionaalinen kirjamessukompastuskiveni. Mitäs myyvät klassikkopokkareita ja tietokirjoja pilkkahintaan!
SKS:n osastolta tarttui mukaan myös Nostalgia–tietokirja, jossa käsitellään surua ja haikeutta suomalaisessa kirjallisuudessa. Hieno lukukokemuksia taustoittava teos – ihan kuin oikeasti ikinä etsisin taustatietoa lukemistani kirjoista. Marjut Hjeltin ja Jaana Aallon kuvitettu teos Taikametsä valottaa suomalaisia metsä- ja luontouskomuksia ja on ensisijaisesti lastenkirja. Taiteilijoiden Kalevala -jättikirja taas oli myynnissä ihan minihintaan! Kävin katsomassa samannimisen näyttelyn taannoin Ateneumissa, mutta tuolloin kokoomateoksen hinta oli melkein satasen kalliimpi kuin nyt. Pakko-ostos siis.
Klassikon, sarjakuvan ja tietokirjan yhdistelmänä hankin teoksen Minna & Miehet – Minna Canthia sarjakuvina, jossa suomalaiset sarjakuvapiirtäjät esittävät näkemyksensä miehistä Canthin tuotannossa.
Antikkapuolelta löytyi erään kotimaisen suosikkini Leena Krohnin nuoruudenteos Kertomuksia. Törmäsin myös kirjaan, jonka olemassaolostakin kuulin vasta äskettäin: Pentti Saarikoski on kirjoittanut runomuotoisen elämäkerran Eino Leinosta. Ihan heti ei tule toista runoelämäkertaa mieleen. Kuvittelen tämän olevan myös jonkinlainen keräilyharvinaisuus (ainakin kirja on aika tuntematon), joten ostin sen jo sijoituksena. Selityksiä piisaa. Mitä ”kunnollisempi” kirja, sen helpompi ostamista on perustella itselleen. Jos olisin ostanut vain kertakäyttöpokkareita, olisin tuhlannut, mutta nyt ostin viisautta ja sivistystä.
Ja sen lisäksi sijoitin kuitenkin pariin uutuuteenkin. Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis on alkanut kiinnostaa suuresti, eikä vähiten hienon kantensa takia. Luen parhaillani ”pohjiksi” Arto Paasilinnan Jäniksen vuotta, jotta saan Kyröstä enemmän irti. Jukka Itkosen runokirja Lumilyhdyn valossa taas oli ystävän suositus, ja varsin herttainen kirjasuositus olikin.
Miehelle toin tuliaisiksi Robert M. Pirsigin kuulun teoksen Zen ja moottoripyörän kunnossapito. Sain kiitokseksi innostuneen lausunnon: ”Jaaha”.
Vielä vähän messuista. Tarkoituksenani ei ollut ostaa kauheasti, vaan keskittyä esitysten kuuntelemiseen. Oikeasti keskityin shoppailun lisäksi kaverien tapaamiseen ja ravintolassa notkumiseen. Ensi vuonna en vanno mitään. Onnekseni ne esitykset, jotka onnistuin kuulemaan, olivat kiinnostavia, erityisesti Johanna Sinisalon haastattelu. Luin juuri Enkelten verta ja teen siitä ensimmäisen kirja-arvioni Lilyyn. (En aio jatkossa päivittäin mainostaa, mistä kirjoitan seuraavaksi, mutta näin alussa on vähän selittelyn tarvetta.;))
Ja sitten vielä ostamisesta. En oikeasti tuhlaa melkein mihinkään muuhun kuin kirjoihin ja vain kerran vuodessa näin paljon! Usein myös ostan ”tavallisempia” kirjoja kuin viime viikonloppuna. Seliseli.
Olisi kiva kuulla, karkaako muiltakin mopo kirjaostoksilla ja keksittekö kirjalle kuin kirjalle oivallisia, tuhlaamaan hankkimaan pakottavia ostoperusteita? Jos kävit kirjamessuilla, mitä tarttui mukaan?