Kuinka moni lukee kirjoja? Miten lukemisen käy?
The Guardianin artikkelin mukaan Briteissä on neljä miljoonaa aikuista, jotka eivät koskaan lue mitään vapaaehtoisesti. Ei ole aikaa, tai lukeminen ei tunnu tarpeeksi viihdyttävältä tai mukavalta. Amerikassa jo 25 % yli 16-vuotiaista välttää kirjoja, ja Briteissäkin nuorista neljännes on samaa mieltä.
Aika suuria lukuja. Ymmärrän hyvin, etteivät kaikki ole yhtä kirjariippuvaisia kuin esimerkiksi minä, mutta toivon, että noilla kirjanvälttelijöillä on sentään jokin oma tärkeä juttu elämässään. Olen huomannut, että toisen lukutoukan lisäksi lukijaa ymmärtää usein se, jolla on myös oma innostuksensa, mielellään sellainen, joka on elämäntapa tai jopa maailman hahmottamisen tapa.
Takaisin asiaan. Hillitsin ensiajatukseni enkä kirjoittanut, että ainakin en ehdi lukea -selitys on idioottimainen, kun tiedämme, että melkein missä tahansa voi lukea, edes hetken. Sen sijaan kysyin Googlelta, löytyykö suomalaisista lukutilastoja. Aivan tuoretta ei sattunut vastaan, mutta Tilastokeskuksen sivuilla on tilasto, jonka mukaan vuonna 2009 tilanne oli tällainen:
”Alle puolet (46 %) 10 vuotta täyttäneestä väestöstä lukee kirjoja vähintään kerran viikossa. 10–14-vuotiaat lukevat kirjoja useimmin; 63 prosenttia luki kirjoja vähintään kerran viikossa, neljännes päivittäin. Ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat lukivat kirjoja useimmin.”
Tutkimuksesta selviää sekin, että innokkaimpia lukijoita koululaisten jälkeen ovat 65+ -ikäiset eli eläkeläiset.
Vaikka en tiedä, voiko tässä yhteydessä puhua innokkuudesta, kun lukijaksi on päässyt ilmeisesti sillä, että on lukenut vuoden aikana edes jotain jostakin kirjasta. Ja entä jos nuoriso ja työikäiset aikuiset lopettavat lukemisen – onko oletettavaa, että heistä tulee aikoinaan lukijaeläkeläisiä?
Mikä avuksi? The Guardian on haastattelut Cathy Rentzenbrinkiä, joka on kehitellyt Quick Reads -konseptin rohkaisemaan uusia lukijoita. Rentzenbrink ei jaa ainakaan lyhyen kommentin perusteella huolta kirjan kuolemasta, vaan näkee sähkökirjoissa mahdollisuuden:
”Possibly things have improved,” said Rentzenbrink. ”E-reading is opening up channels to people who might not have thought of themselves as a book reader. I hope things are getting better.”
Toivon, että Rentzenbrink on oikeassa. Ja toivon, että vaikka kirjojen harrastuslukeminen vähenisi, lukutaidosta pidetään kuitenkin huolta. Se on on kuitenkin aika oleellinen juttu elämässä pärjäämisen kannalta, eikä pelkkää FB-viestittelyä kai voi vielä pitää lukemisena…
Tunnetko ihmisiä, jotka eivät koskaan lue kirjoja? Oletko huolestunut lukemisen puolesta? Miten ihmisiä voisi innostaa lukemaan? Vai – pakottaudun kysymään – onko sillä edes väliä, jos kirjojen lukeminen vähenee vähitellen?