Kurkisteletko toisten kirjahyllyihin?

P1017228 (500x373).jpg

 

Tässä blogissa on heinäkuussa kirjahyllyteemakuukausi. Päätin niin, koska peräti kaksi ihmistä oli klikannut sydämen eräälle kommentilleni kirjahyllynjärjestelykeskustelussa (ja koska olen jälleen kerran monen kirjan loukussa, enkä ole saanut luettua yhtään teosta loppuun saakka.)

Olen kyläilemässä appivanhempieni luona. Ja heidän kirjahyllyjensä luona. Erityisesti kaunokirjallisuushylly on tullut vuosien varrella hyvin tutuksi, ja nytkin minun piti heti säällisen perilläoloajan kuluttua käydä vaivihkaa katsomassa, onko esimerkiksi Jean Rhysin Siintää Sargassomeri yhä paikoillaan. On, onneksi – en tunne anoppini lisäksi kuin yhden ihmisen, joka omistaa tuon merkillisen kirjan. Hyllytoverina tuona kirjalla on mm. Punainen mylly, eli taiteilija Henri de Toulouse-Lautrecin elämäkerta. Se löytyy myös vanhempieni hyllystä ja on kirja, jonka luin lapsena salaa – ja jonka jälkeen paluuta lastenkirjoihin ei enää ollut. Liekö syy vanhempieni ukaasien, mutten ole koskaan uskaltanut lainata tuota kirjaa heiltä. Täällä anoppilassa olen välillä lueskellut sitä ja todennut, ettei vieläkään ole uudelleen lukemisen aika. Esiteini-iän lukukokemus on painunut niin syvästi mieleen, ettei kirja tunnu vieläkään tarjoavan mitään uutta.

Muita tuttuja, tai sanoisinko peräti läheisiä kirjahyllyjä, minulle ovat lapsuudenkotini hyllyt. Niissä vetoaa tuttuus ja yllättävyys. Vanhemmillani on oiva klassikkovarasto, jota olen tosin harventanut Palautan sitten joskus -lainauksilla tehokkaasti. Viime vuosina vanhempani ovat alkaneet lukea myös uutuuksia ja vieläpä yllättävän laajasti. Ajat ovat muuttuneet, kun isä lainaa minulle Sofi Oksasta ja Katja Kettua sen sijaan, että minä jankuttaisin hänelle, että kaikenlaista kirjallisuutta voi ainakin kokeilla… Siskojeni hyllyt nuohoan läpi aina heillä kyläilessäni, totta kai. Toisella siskollani on jättimäinen String-hyllykkö tupaten täynnä romaaneja, joista moni on vielä omaa lukumakuani ”vaikeampaa” lajia. Design-kirjahyllyssä voi siis olla kirjoja!

Ystävieni kirjahyllyihin en ole muodostanut näin läheistä suhdetta, mutta olen toki kolunnut nekin. Olen osallistunut kerran juhlista parhaimpiin eli kirjastohuoneen tupaantuliaisiin, ja muutenkin muistan hyvin, millaisia ystävieni hyllyt ovat. Tuttavapiirissäni dominoivat lasioviset vitriinit, mutta toki perus-Lundiaakin löytyy. Kummitätini runsas Lundia on vierashuoneessa, mikä tekee yökyläilystä erityisen mukavaa.

Eli kyllä, minä ainakin kurkistelen kirjahyllyihin aina tilaisuuden tullen. Ei haittaa, oliko kyse ensitutustumisesta vai jo pidemmästä suhteesta, jolloin tutun kirjahyllyn näkeminen tuntuu kuin palaisi vanhan ystävän seuraan. Minusta kirjahyllytutkimus on mukavaa ja aivan ymmärrettävää, jopa suotavaa toimintaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että pelkästä kirjahyllystä voi harvoin tehdä suoria tai edes epäsuoria tulkintoja omistajansa kirjamausta tai persoonasta, ellei hylly ole selvästi kallellaan johonkin suuntaan. Usein hylly on kuitenkin vahvistanut ennakkokäsityksiä, ja vielä useammin tuottanut iloisia yllätyksiä tuomalla esiin yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Ai, sullakin on tää!

Ei liene yllättävä tieto, että ilahdun, jos joku haluaa tehdä kirjahyllytutkimusta minun kotonani. Meillä on yksi hylly alakerran työhuoneessa, jossa kukaan ei käy, ellen varta vasten esittele hyllyä. Yläkerrassa on lisäksi kaksi kirjahyllyä – eikä niitäkään näy, ellei vieras mene yläkertaan. En ole osannut ajatella, että joku voisi tämän takia ajatella, ettei meillä ole kirjoja ollenkaan… Jokin aika sitten eräs vieras kuitenkin ihmetteli, eikö meillä ole televisiota (on, mutta sekin on yläkerrassa). Havahduin vasta seuraavana päivänä siihen, että kukaan ei kummastellut kirjojen puutetta!

Onneksi on myös vieraita, joille kirjahyllykatselmus on vierailun kohokohta. Kirjanystävien illanistujaisissa tulee väistämättä vastaan se hetki, jolloin joku ehdottaa toiveikkaasti: ”Katseltaisiinko kirjoja?” Vaikka juuri olisi syöty, juotu ja juoruttu olo raukeaksi, kaikki kirjahullut pomppaavat tuon ehdotuksen kuultuaan pontevasti ylös ja säntäävät kirjahyllyjen luokse. Ai, sullakin on tää!

 

Kurkisteletko toisten kirjahyllyihin? Millaisia kirjahyllyjä olet kohdannut? Pahastutko vai ilahdutko, jos joku haluaa kurkistaa sinun hyllyysi?

 

kulttuuri kirjat
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.