Kurkkaus kirjasyksyyn: Unkari Helsingin kirjamessujen teemamaana

 

Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, mm. kirjojen kääntämiseen ja vientiin erikoistunut kirjallisuusorganisaatio Fili sekä eri kustantamot ovat jo valmistauneet ensi syksyyn. Lokakuun lopussa pidettävien Helsingin kirjamessujen teemamaana on Unkari, ja sen kunniaksi tänä vuonna ilmestyykin ennätysmäärä unkarilaista nykykirjallisuutta suomeksi. Kävin tiedotustilaisuudessa, jossa nämä unkarilaisopukset julkistettiin. Tarjonta vaikuttaa monipuoliselta ja kiinnostavalta! (Kirjojen tarkat ilmestymisajankohdat eivät ole tiedossani.)

 

Kaunokirjallisuutta

 

Vilmos Csaplárin Hitlerin tytär ilmestyy Wsoy:ltä ja sitä kuvataan samanaikaisesti räikeäksi, kiinnostavaksi ja rakastettavaksi. Nimensä mukaisesti kirja leikittelee ajatuksella, että Hitlerillä olisi ollut salainen unkarilainen tytär, jolla olisi uhkana joutua keskitysleirille.

Wsoy panostaa Unkari-vuoteen myös runokokoelmalla. Runoilija Sándor Weöres on kuulemma hyvin kuulu ja häntä on käännetty yli 30 kielelle, suomeksikin 80-luvulla yhden kokoelman verran. Nyt ilmestyvä Kadonnut päivänvarjo on koostettu eri kokoelmista. Runoutta kuvailtiin kokeilevaksi, Weöres ammentaa niin negrospirituaaleista kuin surrealismista.

Lisäksi Wsoy julkaisee pokkarina uusintapainoksen Péter Esterházyn jostakin teoksesta (teos oli vielä päättämättä). 

Tammi aloittaa unkarilaisen dekkarisarjan Budapest Noirin. Vilmos Kondorin (taiteilijanimi) sarjan ensimmäinen osa on Budapestin varjot ja se vie 1930-luvun Unkariin. Kysessä on klassinen dekkari film noir -hengessä; Budapest katuineen ja kahviloineen on suuressa roolissa. 

Tiedotustilaisuudessa toistettiin tuon tuosta, että unkarilaista nykykirjallisuutta on vaikea niputtaa: kirjallisuus heijastelee maan poliittista historiaa ja eri kansojen elämää. Siltalalta ilmestyvässä Sándor Zsigmond Pappin teoksessa Mitättömät elämät ollaan transsilvanialaisessa kerrostalossa ja seurataan unkarilaisten ja romanialaisten yhteiseloa samassa rapussa.

Atena julkaisi jo vuonna 2002 valikoiman István Örkényn Minuuttinovelleja. Tänä vuonna kirjailijan syntymästä tulee sata vuotta ja sen kunniaksi julkaistaan sadan minuuttinovellin kokoelma. Lyhyet tarinat kertovat ihmisten hyvyydestä ja pahuudesta, niissä on huumoria ja kuulemma ne ovat sen pituisia, että yhden jutun voi lukea munaa keitettäessä. 

Tiedotustilaisuudessa julkistettiin Avaimelta György Spirón Kevätnäyttely (kuvassa). Kirjassa on kaksi tarinaa: kokeellista taidenäyttelyä järjestävän vaimon kertomus ja hänen miehensä kohtalo. Mies joutuu sairalaan ja huomaa sieltä palatessaan, että kaikki on muuttunut; hänet myös sotketaa valtionpetokseen. Kirjan kääntäjä ja kustannustoimittaja kuvailivat kirjaa kafkamaiseksi ja sen rakennetta näytelmämäiseksi. Kirja pohtii sitä, miten koskettava avuttoman tavallisen ihmisen kohtalo voi olla yhteiskunnassa, jossa totuus ei riitä.

 

Tietokirjoja

 

Avaimen Café Voltaire -kirjaesseesarja saa jatkoa ja vie ensi syksynä Unkariin teoksella Ristiaallokossa. Sitä odotellessa voi tutustua Café Voltaire -blogiin.

Wsoy julkaisee Martti Turtolan tietokirjan, jonka työnimi on Eversti Aladár Paasosen elämäkerta. Paasonen oli Mannerheimin adjutantti ja uskottu, ja kirjan luvataan sisältävän uutta tietoa Suomen ja Unkarin välisistä suhteista.

Lisäksi messujen aikaan ilmestynee suomi-unkari-sanakirja. Sitä on tehty yliopistolla jo vuosikausia, mutta kustantaja ei ole vielä varmistunut. Toivottavasti varmistuu!

 

Lastenkirjoja

 

Lapsille ilmestyy tänä vuonna kaksi unkarilaisteosta, joiden voisi kuvitella kiinnostavan aikuisiakin.

Kirsi Kunnaksen suomentama ja Karoly Reichin iloisesti, retrotyyppisesti kuvittama Hassut aakkoset -tietokirja on uusintapainos Wsoy:ltä.

Myös Otavan julkaisema Ferenc Molnárin Koulupoikia on uusintapainos ja -käännös. Kirjaa kuvataan poikakirjaklassikoksi, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1913. Tarina sijoittuu 1800-luvun lopun Budapestiin ja pelikentälle, jonka herruudesta kaksi poikajoukkoa kisaa. Luvassa on ajattomia teemoja, kuten ystävyyttä ja uskollisuutta.

 

Unkarin tiede- ja kulttuurikeskuksen Olga Huotari lisäsi, että näiden teosten ohella kirjamessuilla on tavoitteena esitellä myös unkarilaista sarjakuvaa. Hän kuitenkin painotti, ettei tässä kirjamäärässä ole oleellista kirjojen suuri määrä vaan myös laatu. Messujen oheisohjelma on vielä auki, mutta tavoitteena on saada mukaan kymmenkunta kirjailijaa ja kääntäjää ja järjestää muutakin Unkariin liittyvää ohjelmaa. 

 

Oli hyvin kiinnostavaa kuulla paitsi uusista kirjoista myös siitä, miten kirjamessuja valmistellaan. Filin sivuilta pääsee blogiin, jossa seurataan, mitä kaikkea tarkoittaa, kun Suomi on 2014 Frankfurtin kirjamessujen teemamaana.