Lukuhetki paras hetki

Meillä kaikki lukevat.

Tiettyyn kirjaan tai genreen liittyvät lukuhaasteet ovat kirjablogimaailman arkipäivää, mutta viime aikoina olen ilokseni törmännyt myös yleisesti lukemiseen liittyviin haasteisiin, eikä kaikkiin niihin osallistuakseen tarvitse edes olla bloggari.

Ensin Satun luetut esitteli kansainvälisen lukutapahtuman, 24-Hour Read-a-Thonin. Tämä maailmalla ilmeisesti aivan tuttu juttu oli minulle uusi idea: kaksi kertaa vuodessa kirjanystävät ympäri maailmaa (tai ainakin internetiä) raivaavat allakastaan kokonaisen vuorokauden, pyhittävät sen lukemiselle ja raportoivat sitten nettiin, miten meni. 

Huh! Vaikka kuinka kirjafriikki olen, en uskaltaisi osallistua tuohon tapahtumaan. En yksinkertaisesti pysy hereillä vuorokautta. Sen sijaan suosittelen kirjan kanssa valvomista ulkona kesäyössä (tai muunakin vuodenaikana, jos viitsii, tarkenee ja näkee). Vietin kesällä ihastuttavan yön Aino Kallaksen Sudenmorsianta lukien ja luonnon tapahtumia seuraten. Ensi kesänä uudestaan! Vaikkei kyse ollut sen ihmeellisemmästä asiasta kuin yhden yön valvomisesta ulkona, elämys oli suuri.

Jos vuorokausi tai edes puolikas eivät innosta, osallistu valtakunnalliseen lukuhetkeen 23.11.2011 klo 19-19.15. Kyseessä on WSOY:n kirjasäätiön organisoima lukutapahtuma, ja lisätietoa löytyy esim. Kirjaurakka 2011 -blogista sekä valtakunnallisen lukuhetken Facebook-sivuilta.

Minä merkkaan ko. tapahtuman kalenteriin ja lupaan osallistua siihen parhaani mukaan. Se paras olisi, että lukisimme yhdessä mieheni kanssa, ts. toinen lukisi ääneen. Aikuiset lukevat toisilleen ihan liian harvoin! Meilläkään sitä ei tapahdu kuin hyvin satunnaisesti, mutta hetki on aina tunnelmallinen, samaan aikaan aivan tavallinen ja hyvin erityinen. Viimeksi luin Doris Lessingin Kissoista-teosta ääneen, ja kissatkin tulivat kuuntelemaan.:)

Omana lukuhaasteenani haastankin kaikki aikuiset kokeilemaan ääneen lukemista toiselle aikuiselle. Jos ei ole lukenut ääneen sitten ala-asteen, alku voi olla yllättävänkin hankala, mutta pian lukeminen tuntuu luonnolliselta – sekä lukijasta että kuulijasta. Jos et tiedä, kenelle lukisit, lue itsellesi! Olen huomannut, että esimerkiksi runot hahmottuvat paremmin, kun ne lukee ääneen tai kirjoittaa itse ylös. Hiljaa lukiessa joidenkin runojen teksti jotenkin pakenee, mutta ääneen lausuttuna tai paperille kirjattuna runon rytmi ja merkitys tulevat esille.

Oletko osallistunut tai aiotko osallistua johonkin yleiseen lukuhaasteeseen? Millaiseen ja miten meni?