Pihla Meskanen: Pieni majakirja
Jokin pieni, poikamainen osa minussa ei ole koskaan toipunut harmistuksesta, ettei minulla ollut koskaan lapsena puumajaa. Tai muutenkaan juuri muita kuin peittojen ja tuolien avulla kyhättyjä asumuksia. Lähellä kotiani on lapsiperheen piha, jossa on puumaja. Sen ohi kulkiessa olen aina samanaikaisesti ilahtunut ja vähän kade.
Sen sijaan olin vain ilahtunut, kun hain eilen postista arkkitehti Pihla Meskasen mainion teoksen Pieni majakirja. Ostin sen lahjaksi eräälle pienelle pojalle, mutta pieni poika minussa halusi ensin itse lukea kirjan.
Se kannatti. Nyt minulla on teoreettiset tiedot mm. niin beduiiniteltan, jurtan kuin koniaguiden punotun majan valmistamisesta. Hallitsen myös eri solmutyypit (teoriassa) ja tiedän, miten köysisilta tehdään. Majassa on muuten oltava silta, sillä: ”Köysisilta kruunaa puumajan! Siltojen avulla voi liittää useita majoja toisiinsa tai järjestää näppärän yhteyden läheiseen puuhun.” (s. 50)
Majanrakennusta esittelevien valo- ja piirroskuvien lisäksi selkeässä kirjassa on historiallista tietoa kustakin majatyypistä. Esimerkiksi jurttaohje alkaa tiedolla, jonka luulisi tuovan omaa syvyyttä ja tunnelmaa pienen suomalaisen jurtanrakentajan leikkeihin:
Jurtta.
Jurtta on Mongolian paimentolaisten asumus ja sillä on yli 2000 vuoden perinne. Paimentolaisperheet elävät ankarissa luonnonolosuhteissa ja muuttavat 3-4 kertaa vuodessa etsiessään karjalle tuoreita laidunmaita. Mongolian aroilla on todella kylmät talvet, jolloin rakennuksen on hyvä olla mahdollisimman lämmin. (s. 39)
Voi että! Harmi, että olen liian iso osallistuakseni Pihla Meskasen Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin majaleirille. Onneksi en ole liian vanha ja tätimäinen kurkkimaan Pienen majakirjan lopussa vinkatuille sivuille. Esimerkiksi osoitteen livingtreeonline.com takaa löytyy oikea puumaja-arkkitehti. Siinäpä toiveammatti!
Pihla Meskanen: Pieni majakirja. Tammi, 2008. 2. painos