Pikaruokaa kirjannälkäiselle
Huomasin eilen Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa jotain pientä ja houkuttelevaa. Ensin luulin, että kassan vierelle oli pantu esille kirja-aiheisia lahjakorttipakkauksia. Sitten ne näyttivät kirja-aiheisilta lehtiöiltä… Mutta ei, Flipbacksit eli uudet minikirjat ovat saapuneet Suomeenkin. Hinta näytti olevan reilun kympin/kpl.
Kun minulle selvisi, mitä nuo kauniskantiset houkutukset oikeasti olivat, olin ensin vastustavalla kannalla. Kai nyt ihminen voi lukea kokonaisen kirjan tai ottaa matkalle mukaan pokkarin, jos kovakantinen kirja tuntuu liian hankalalta. Mitä tällaisella pienellä lehtiömäisellä, hieman hankalasti luettavalla (kirja käännetään vaakatasoon ja luetaan ylhäältä alas koko aukema) kirjalla tekee?
Aikani ihmeteltyäni tulin suopeammaksi. Edelleen ”oikeat kirjat” ovat parempi vaihtoehto, mutta kyllä minikirjat sopivat ainakin lahjoiksi ja reissuun mukaan, työmatkalukemisenakin tuollainen kännykän kokoinen kirja voisi olla kätevä. Jos esim. Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin olisi minulle niin tärkeä, että haluaisin raahata sitä (englanninkielisenä) aina mukanani, flipback voisi olla hyvä vaihtoehto.
Siri Hustvedtin lisäksi kassalla oli ainakin Chris Cleavea (The Other Hand) ja Jane Austenin klassikkoja. Itse asiassa kirjat olivat niin hauskan näköisiä ja valikoima niin kutkuttavasti suunniteltu, että se alkoi melkein ärsyttää. En menisi vannomaan, että kyseessä on lukemisen vallankumous, kuten Flipbackbooksin sivuilla sanotaan, mutta selvästi tässä ollaan tosi mielellä ja kunnoin asein liikkeellä. Mielenkiintoista seurata, onko tällaiselle kirjaformaatille käyttöä, kun pokkareita myydään nykyisin kaikkialla ja e-kirjatkin ovat jo kohtuullisen tunnettuja.
En ole koskaan esittänyt muotiblogeista tuttua kysymystä, mutta nyt on pakko: kylmää vai kuumaa? Minun mielestäni haaleaa, lämpimähköä.
Kuvat Flipbackbooks -sivuilta, joissa on myös nähtävillä koko flipback-valikoima.