Silja Järventausta: Hyvän yön puisto
Tunnustan, että tämän kirjan lukeminen jännitti. Runoudesta on ylipäätään vaikea sanoa mitään, saati proosarunoudesta, eli teksteistä jostain runon ja novellin välimaastosta. Silja Järventaustan kolmannella runoteoksella Hyvän yön puisto on kuitenkin kiva kansi ja hieno nimi, joten päätin lukea vaan, siis antaa mennä. Hyvin menikin, sillä viihdyin tämän kirjan parissa. En voi sanoa ymmärtäneeni läheskään […]