
Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu
Klassikkoäänestyksen voittaja on luettu. Haluaisin sanoa, että Helvi Hämäläisen jo vuonna 1927 kirjoittama, mutta silloin liian uskaliaana hyllytetty ensimmäinen proosateos Kaunis sielu on upea lukukokemus, joka täydentää Hämäläisen kirjailijakuvaa ainutlaatuisuudellaan. En vain ole lukenut Hämäläiseltä mitään muuta, vaikka toki jotain ylimalkaista hänen teoksistaan tiedänkin. Eikä lukukokemuskaan ollut ainakaan ainutlaatuisen mukava – kiinnostava kyllä, ja […]