Blogiyhteistyö, jonka peruin hetki ennen sen julkaisemista!

karo13 (2).JPG

Kirjoitin tänä aamuna kolme tuntia yhteistyöpostausta, jonka olin ottanut jo aikaisemmin syksyllä tehtäväkseni. Kirjoitin tekstiä koko aamun, eikä siinä varsinaisesti ollut mitään ongelmaa. Itse asiassa juttu kulki. Kun aloin sitten siirtää tekstiä Wordistä tänne blogialustaan, iski minuun vahva tunne siitä, että tämä ei olisi oikein. Halusin perua yhteistyön. Ja niinpä laitoin – ensimmäisen kerran koko blogiurallani – perumisviestin asiakkaalle vain puoli päivää ennen sovittua julkaisuajankohtaa. (Aikaisemmin olen kieltäytynyt ei-omalle-tuntuvista jutuista nimittäin jo hyvissä ajoin.)

Kun olin kirjoittanut viestini yritykselle perumisaikeistani, tunsin itseni samaan aikaan ihan kauhean epäammattimaiseksi ja toisaalta huojentuneeksi. Toisaalta ahdisti perua diili niin myöhään (siinä oli tuhlattu meidän kaikkien aikaa ja energiaa, eikä sanojen peruminen kuulu tapoihin), mutta samalla tuntui myös sille, että tein tismalleen oikein. Tein niin kuin sydän sanoi. Tuli etiäinen siitä, että tämä ei olisi hyvä juttu. Ei, vaikka tietysti harmitti yrityksen puolesta, että tuolla tavalla loppumetreillä liukenin paikalta. 

Itse yhteistyöfirma on ihana, samoin yhteyshenkilö ja konsepti ylipäättän laajemmin katsottuna. He myös ymmärsivät vetäytymiseni, eivätkä syyllistäneet esimerkiksi millän tavalla. Vastaanotto näinkin monimutkaisessa tilanteessa oli siis paras mahdollinen.

Syy, miksi yhteistyö ei kuitenkaan tuntunut oikealle, liittyi brändin sijaan yksittäiseen tuotteeseen. En tiedä, oliko tuote edes arvojeni vastainen. Luultavasti edes ei, jos siis tarkastelen asiaa yksityishenkilönä! Tuli kuitenkin sellainen tunne, etten ammatillisesti halunnut olla mukana tässä kampanjassa. En kokenut, että voisin vaikuttajana kirjoittaa kyseisestä aiheesta. Tällä kertaa vaikuttajana en halunnut vaikuttaa

Minua on joskus vähän naurattanut tämä uusi termi, vaikuttaja. Toisaalta kyseinen tapahtumasarja konkretisoi itselleni sen, miksi tuo termi on niin osuva. On niin monta asiaa, jonka puolesta ja vastaan voi kirjoittaa, joten kannattaa valita tarkoin ne, joiden takana voi seistä kaikissa tuulissa. Oli kyse sitten isommasta asiasta tai pinnallisesti ihan vaikka kasvorasvasta tai hyvistä neulepaidoista. 

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

Asu: mekko, AARRE (saatu) 

Kommentit (16)
  1. Haluaisin vain tiedustella oliko tämä tarpeellinen teksti? Miksi näit tarpeelliseksi julkaista?

    1. Siksi, koska asiasta pitää puhua, lisätä medialukutaitoa. Joka paikasta tulviva mainonta on valtavaa, sitä ei saisi piilottaa hienojen termien, kuten vertaismarkkinointi taakse, jos kyseessä on kuitenkin rehellinen tuotteen mainostus.

  2. Bloggaajien toimiminen mainostajina ja ns. kuluttamisen vaikuttajina on kaksipiippuinen juttu. Silloin kun lapset oli pienempiä, niin tuli seurailtua paljon laatenvaateblogeja ja tuossa reilu viitisen vuotta sitten bloggaaminen oli vielä harrrastelijamaista melkein kaikilla, vieläkin monella on joita seurailen. Silloin se oli oikeasti mulle vertaismarkkinointia. Oli kiva jos joku oli ostanut ehkä jollain pienellä näkyvyysalennuksella jonkun haalarin ja esitteli sen lapsen päällä, silloin saatoin aatella onpa kiva, käynpä katsomassa minäkin kyseistä tuotetta.

    Nykyään kaupallisilla bloggaajilla ne mainokset on niin tekemällä tehtyä, laadukkaasti joo, mutta jotenkin epäaidosti, on kuvaajat ja blogeissa puhutaan miten on taas niin hirveeeesti töitä kun on kuvaukset ja postaukset ja deadlinet. Jotenkin ne mainokset hyvin vähän muhun enää tehoaa, se aito vertaiskosketus puuttuu. Varmaan nuoriin kuluttajiin tehoaa, onneksi teille kaupallisille bloggaajille. Mutta he jotka ovat nähneet sen alkuperäisen idean blogeissa vertaismarkkinoinnista varmaan vierastavat nykymenoa.

    Itse käyn täällä joskus kurkkaamassa vertaistukea perhe-elämään, enää sitä juurikaan löytämättä. Muita ei kaupallisia toimijoita onneksi löytyy, onhan se meno niissä hieman aidompaa. Heille siitä blogin pitämisestä löytyy muita arvoja kuin raha.
    Tämä ei siis varsinaisesti koske sinua, vaan koko tätä kaupallista siloiteltua blogiskeneä.

    1. Itse lisäisin vielä lyhennettynä, eli kyse ei liene enää vertaismarkkinoinnista vaan tavallisesta mainonnasta

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *