Naisten välisestä ystävyydestä : Voimavara vai kieroilun tyyssija ?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA  OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olin eilen ystäväni häissä, ja itkin – kuten arvata jo saattoi – saman tien, kun näin morsiamesta ensimmäiset hunnun vilaukset kirkon ovien auettua häämarssia varten.

Siinä illan mittaan tuli monen monta muutakin kohtaa, jossa itku ja nauru olivat herkässä. Oli niin mahtavaa nähdä umpirakastunut pari, joista huokui satojen metrien päähän yhteenkuuluvuus ja ilo.

Pariskuntarakkauden lisäksi minut taisi moneen otteeseen herkistää ymmärrys siitä, kuinka mahtavaan jengiin olinkaan päässyt sisälle : Kaksi pitkää pöytää minulle tärkeitä naisia yksin tai puolisoineen. Lapset vatsassa, sylissä tai kotona hoitajien kanssa.

Vuonna 2007 meitä oli kaksi naista, jotka ystävystyivät keskenään töissä. Nyt 2015 meidän kahden – minun ja morsiamen – ympärille on kasvanut varsinainen suurperhe supermimmejä. Me kaikki emme olisi ehkä ilman tätä perhettä ystävystyneet keskenään, ja siksi koko porukka onkin aikamoinen rikkaus. Sen avulla olemme oppineet ymmärtämään erilaisia elämänvalintoja ja kuuntelemaan hyvinkin erilaisten ihmisten ajatuksia.

Yksi yhteinen meillä kaikilla kuitenkin on. Jokainen meistä arvostaa tätä meidän mimmiliigaa valtavasti. Niin paljon, että toiselle asetellaan huntu päähän. Pidetään kädestä kiinni itkun hetkellä. Tarjotaan oma koti väliaikaisasunnoksi eron kohdalla. Ollaan toistemme lasten kummitätejä ja häissä morsiusneitoja tai kaasoja. Jännitetään raskaustestejä tai koiran pissakouluja. Niin ja tanssitaan yhdessä vaikkapa se illan viimeinen hidas, kun miehiä ei näy lähimaastossa.

Monesti naisten välistä ystävyyttä kuvataan hankalaksi ja jopa kateuden täyteiseksi kieroilusuhteeksi. Minusta lähes kokonaisen jalkapallojoukkueen kokoinen naissakki on yksi elämän suurista voimavaroista. Onko muita, joilla on tämmöinen mimmijoukko takanaan? Vai onko teillä huonoja kokemuksia naisten välisistä ystävyyssuhteista?

Girl power!

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (23)
  1. Äh, mulle tuli tästä jotenkin tosi surullinen ja haikea olo, vaikka toki siis ihanaa että sulla tuollainen porukka on. Mä olen aina haaveillut tuollaisesta isosta tyttöporukasta. Olisi ihanaa kuulu johonkin tuollaiseen. Mulla ei kuitenkaan nyt ole yhtään ystävää. Ei ystävää, ei kaveria, ei työkaveria, ei siskoa, serkkua, ei ketään. . Joka kerta kun nään tällaisia isoja iloisia tyttöporukoita niin tuntuu kuin joku löisi veitsellä vatsaan. Äh, en nyt edes tiedä miksi koin tarpeelliseksi jakaa tämän tiedon mutta krjoitettu mikä kirjoitettu. Pointti oli, että pidä kiinni kaveriporukasta ja muista arvostaa sitä mitä sulla on 🙂

  2. Kolmistaan-Karoliina
    19.1.2015, 20:11

    Meilläkin on oma kutsumanimi 😉

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *