Onko pyöräilykypärän käyttö noloa?

P4050363.JPG

P4050361.JPG

Kun olin lapsi, laskettelurinteissä laskettiin poikkeuksetta ilman kypärää. Paitsi meidän perheessä, jossa jokainen lapsi pakotettiin laittamaan potta päähän. Se oli järisyttävän noloa, kaverit naureskelivat ja kotona saatiin aiheesta monta riitaa aikaiseksi. Mutta kypärä oli ja pysyi.

Kauas on tultu ysäriajoista. Nykyisin rinteissä on noloa laskea ilman kypärää. Ihan loistava kehityskulku.

Siksi ihmettelenkin, että pyöräilykypärän käytöstä ei ole tullut edelleenkään samanlaista automaatioita kuin laskettelukypäristä. Näen päivittäin aikuisia ilman kypärää. Ja jopa lapsia ilman! Ei mene minun jakeluuni sitten millään.

Onneksi F:n kanssa ei tarvinnut (vielä) vääntää kypärän käytöstä polkupyöräillessä eikä potkulautaillessa. Tämän kevään piristysruiskeen hommaan toi CrazySafetyn ihana Pink Leopard -kypärä*.

Nyt olisi hauska kuulla teidän kommentit, jotka ETTE käytä kypärää. Mistä se johtuu? Onko kypärän käyttö aikuisena yhtä noloa kuin minusta laskettelurinteessä vuonna -92, vai miksi potta ei painu päähän? 

-Karoliina-

*saatu 

Kommentit (14)
  1. Asun pienessä kaupungissa ja kauppareissulla mummiksella polkiessa en käytä kypärää. Jos taasen otan alle vaihdepyöräni, niin silloin laitan kypärän. Tällöin reitti yleensä kulkee autoteiden varsilla ja vauhti on tietysti myös itsellä kovempi, kun ollaan urheilumielessä liikkeellä. Toki ymmärrän, että kauppareissulla hiljakseen polkiessakin voi tapahtua vaikka mitä, mutta mutta. Ei vaan silti tule käytettyä! Sporttinen kypärä ei sovi muuhun tyyliin, käytän usein korkeita ponnareita tai nutturaa – eivät mahdu kypärän alle, sitä kypärää joutuu sitten kantamaan mukana, blaablaa, nää perussyyt mullakin..

  2. Joskus käytän, mutta en hirveästi usko kypärän suojaavuuteen. Joskus se ehkä voi pelastaa hengen, mutta mikään turvavyö se ei ole, siis kapine, jonka välttämättömyys pystyttäisiin tilastollisesti kiistattomasti osoittamaan.

    Parhaiten pyöräilyn turvallisuuteen voi vaikuttaa maltilla, reittien valitsemisella ja kevyen liikenteen väylillä pysymällä – silloinkin kun matka pitenee. Merkittävä osa pyöräilijöistä ajaa huolettomasti tai suorastaan holtittomasti. 

    Pelastusliivejä käytän aina, myös kotirannan katiskan katsoessa. Sen arvo hengen pelastajana on todellinen.

    Jos minusta joskus tulee aktiivinen pyöräilykypärän käyttäjä, kypärän on oltava vahva ja vankka ja laajalti suojaava, ei mikään kevyt kippo.

     

     

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *