Visioita loppukesään

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tiedättekö mistä aina huomaan, että kesäloma on ollut virkistävä? No siitä, että heinäkuun lopulla mieli ja kännykän muistio alkavat täyttyä innokkaista ideoista : ”Kokkaa Safkaa-kirja läpi. Opettele joka viikko yksi uusi kasvisruoka. Hommaa salikortti. Tee jotain uutta hiuksille.Tutustu kansalaisopiston kurssitarjontaan. Vie vaatteita kirppikselle.”

Tottahan se on, että ihan kaikki idealistiset tavoitteet ei toteudu, mutta loppukesän innokas palo kaikkeen kunnolliseen, järjestelmälliseen, uuteen ja inspiroivaan ovat olleet mun tapa elellä varmasti aina. Monille tämä tehokkuus iskee uuden vuoden aikaan, mulla loppukesästä ja syksyllä, jolloin aurinko, lämpö ja kesäenergia buustaavaat uuteen alkuun.

Joskus olen miettinyt, onko to do -listojen teossa ja näissä mun loppukesän visioissa mitään järkeä, jos kuitenkaan kaikki listalla olevat asiat ei toteudu. Tai en edes itse jaksa lopulta viedä niitä loppuun. Nyt kuitenkin, kun katson syksyjä taaksepäin tajuan, että ilman niitä listoja mun elämä olisi tällä hetkellä hyvin erilainen kuin vaikkapa viisi vuotta sitten.

Sitä paitsi : Isot ja pienet haaveet tekee elämästä ihanaa!

Kuka muu jo vähän odottaa, että kohta saa palata ruotuun?

-Karoliina-

Puheenaiheet Sisustus Ajattelin tänään

Onni tulee tekemällä

tmp_18795-Instasize_0722142201769055018 tmp_18795-Instasize_0722142147687375848

tmp_18795-Instasize_0722142132-1146018781

”Ihana nähdä sut niin onnellisena!” laittoi mun kaveri mulle viestin melkein heti sen jälkeen, kun olimme eronneet eilen pienellä porukalla istutun aamiaisen jälkeen. Aamupala aloitettiin yhdeksän maissa ja ensimmäisen kerran, kun kukaan katsoi puhelinta, kello oli jo yli kahdentoista. Ystävän ja hänen miehensä auton parkkiaikakin loppunut jo tunti sitten. Kuinka kolme tuntia voikaan olla niin lyhyt aika, kun vierellä on hyvä porukka ja paljon asiaa?

Ystäväni tekstari ei olisi voinut tulla parempaan aikaan, koska olin juuri ajatellut laittavani hänelle samanlaisen viestin. Oli ollut ihana nähdä ystävä, jolla on ollut viime vuonna rankkaa, niin iloisena ja hehkuvana. Rupattelemassa voisilmapulla kädessä, nauramassa ja hymyilemässä.

Onnellisuus on jännä asia. Helposti sitä kuvittelee, että joillakin sitä vaan on – onnea matkassa. Ajattelee, että hannuhanhia vaan syntyy, ja me muut – tavikset – saamme tyytyä peruselämään. Vähän harmaaseen ja vähemmän aurinkoiseen.

Mutta eihän se ole niin. Jos lasketaan laskuista pois jotkin kauheat, parantumattomat kuolemansairaudet, on aika moni asia tässä elämässä itsestä kiinni. Erityisesti onni ja onnellisuus.

Mä olen ainakin huomannut viimeisten vuosien aikana, että onnellisuus on asia, jota ei kannata vain odotella. Toki kohtalo voi tuoda esiin monia onnekkaita sattumia, hetkiä ja ihmisiä, mutta todellisen onnellisuuden eteen pitää tehdä myös töitä : Jos joku asia tekee onnettomaksi, täytyy miettiä, mitä sille voi tehdä. Jos elämä tuntuu harmalle, pitää miettiä, voisiko sitä katsoa uusin silmin.

Jos mietin tätä viikkoa, mulle onnea on tuonut isot ja pienet asiat.

  • Oman lapsen suukko ensimmäisenä aamulla
  • Pyykkikone, joka vihdoin toimi
  • Siivottu (ja taas sotkettu) koti
  • Iloinen ja hassu F
  • Kesän paras Lintsi-päivä
  • Valmiiksi tehty karjalanpiirakka
  • Aurinko ja toisaalta pilvinen päivä, jolloin on lupa nukkua päiväunet ja vaan maata sängyssä
  • Venähtänyt aamiainen rakkaiden kanssa
  • Ystävän halaus
  • Uusi kynsilakka
  • Yöunet, jotka saa nukkua putkeen ilman herätyksiä
  • Aikatauluttomuus
  • Whats App:n keskusteluryhmät ihanien ja tärkeiden kanssa
  • Vadelmat
  • Loppukesän hämärät yöt ja tuntemattoman kaupungin tunnelma
  • Kymmenet uudet ja ihanat ihmiset, jotka ovat tulleet hetkessä osaksi omaa elämää.
  • Tunne, että onni on tässä ja nyt.

Mikä teki sinut onnelliseksi tällä viikolla? 

-Karoliina-

 

 

Puheenaiheet Ajattelin tänään