Mun sisko pyysi mua joskus keväällä mukaansa Tampereella järjestettäville Freedom Festivaleille. Silloin heinäkuun ekan viikonlopun suunnittelu kuulosti todella kaukaiselle, mutta lupasin harkita. Vielä viime viikon alussakin hieman emmin, lähtisinkö sittenkään. Mutta onneksi lähdin! Freedom veti sellaiset pohjat kesäfestareille, että on aika ihme (tottakai toivon!), jos muut pystyvät kohdallani samaan.

Freedom järjestettiin nyt siis ensimmäisen kerran Tampereen Ratinan alueella. Mukana bändikattauksessa oli pääasiassa kotimaisia esiintyjiä. Ehkä jopa sellaisiakin, joista osa on suurelle yleisölle vähän tuntemattomampia.

Mulle ehdoton juttu oli nähdä Lake Jons, jota olen fiilistellyt Spottarissa, mutta en ole koskaan nähnyt livenä. Ja onneksi näin. Oli juuri niin hyvä kun olin ajatellutkin.

Ehdoton yllätyssuosikkini oli kuitenkin Freerap, joka sai nauramaan vatsanpohjasta asti. Jätkät kun räppäsivät freestylenä ihan mistä aiheesta tai tavarasta vaan. Mm. mun silmätipoista ja siskon hiusharjasta. Niin ja tietysti Brexitistä.

Voi kun kaikilla festareilla alue olisi niin pieni, että lavalta toiselle suikkaisi minuutissa. Voi kun kaikilla festareilla toimisi puhelimet, bändiä voisi katsoa laivan kannelta, ovella olisi vastassa aina se sama iloinen savolainen järjestysmies, falafel-myyjä kysyisi tulenko taas syömään ja tunnelma olisi niin rento. Jos jotain ensi vuodelle voisin toivoa, niin ainakin lavojen suuntaamista niin, ettei musat sekoitu. Ja anniskelualuetta niin, että liikkuminen keikalta toiselle olisi sujuvampaa.

Kuten instassa sanoin : #purelove Tampere ja Freedom. Alusta loppuun!

-Karoliina-