Niin se aika rientää…

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAInstasize_0606195729

Lauantaina aika ja sen kuluminen taas konkretisoituivat. Ensin oma töiden lopetus asianmukaisin menoin ja sitten suoraan junalla Keski-Suomeen serkun pojan ylioppilasjuhliin. Pojan, jonka äiti on mun läheisin sukulainen, melkein kuin isosisko. Saman pojan, jonka kasvun olen nähnyt vauvasta tähän hetkeen.

Kun mä olin 14- ja 15-vuotias, hoidin poikaa ja hänen pikkuveljeään kesätöinäni. Nyt jälkikäteen ajateltuna aikamoinen vastuu noin nuorelle ihmiselle. Alle 3-vuotiaat pojanviikarit ja teini-Karoliina. Vaippoja, rataslenkkejä, traktoreiden ihailua, syötettyjä lusikallisia, kokattuja jauhelihakastikeeita ja pellavapäisten pienten poikien silittelyä uneen. Niitä hetkiä, kun pienet kädet nappasivat kiinni omistani, kun jo yritin hiippailla hämärästä päiväunihuoneesta jo pois kahville. Niitä hetkiä, kun likavarpaat kikattivat, kuin ulkona möyrimisen jälkeen oli pakko pestä ulkopölyt pois ennen lounasta.

On karmea klisee sanoa ”niin se aika rientää” tai ”miten kummassa sitä muut vanhenevat, mutta itse vaan pysyn aina samanikäisenä”. Mutta siltä se vaan tuntuu. On hassua nähdä, kuinka lapset ympäriltä kasvavat ohi, alkavat seurustella, valmistuvat, muuttavat omiin koteihinsa. Ja samalla. Samalla tuntuu sille, ettei mikään ole muuttunut. Että vastahan ne oppivat kävelemään. Vastahan tuokin komea ylioppilas oli niin pieni, että mahtui istumaan sopivasti syliin.

-Karoliina-

*K:n asu: Toppi, BikBok // korvikset ja hame, Uhana Desing (saatu)

Puheenaiheet Ajattelin tänään

UV-vaatteilla Rodokselle

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällä lasketaan jo päiviä siihen, kun F ja minä pääsemme lähtemään ensi viikon loppupuolella Rodokselle. Lomalle, jota me molemmat olemme odottanee koko kevään.

En ole vielä juuri ajatuksia ehtinyt uhrata sille, mitä me pakkaisimme mukaan, mutta huomenna ajattelin hieman koota listaa, jotta jos jotain täytyy ostaa, ehdin tehdä sen rauhassa.

Moni vaate ja matkatavara on sellainen, ettei se ole niin justiinsa, mutta aurinkotuotteisiin – laseihin, suojarasvaan ja uv-vaatteisiin kannatta kuitenkin uhrata muutama hetki. Auringon kanssa kun ei ole leikkimistä.

Yksi asia, joka lasten ja auringon kanssa aina mietityttää, on tietysti se, kuinka siltä suojautua oikein ja kätevästi. Voi nimittäin sitä äidillisen morkkiksen määrää, kun F pari vuotta sitten käräytti korvanlehtensä liian kuumassa porotuksessa. Taisin tirautta itkutkin siitä epäonnistumisen tunteesta, joten never again, kiitos!

Vaatteet, jotka tiedän nyt jo varmuudella pakkaavani F:lle mukaan, liittyvätkin aurinkoon ja kuumiin päiviin. F on nimittäin jo kevään ajan aina mökillä uidessaan testannut Reiman UV-paitaa, joka suojaa ihon ultraviolettisäteiltä. Sitä voi käyttää niin polskiessa kuin ihan paitana kuivallakin maalla, ja koska se kuivuu niin hirveän nopeasti, ei F ainakaan ole halunnut riisua sitä edes altaasta poistuessa.

Näin äitinä UV-vaatteet ovat kyllä kätevin tapa saada mielenrauha. 50+ -suojakerroin takaa suojatun ihon, eikä rasvojenkaan kanssa tarvitse läträtä ihan niin paljon. Reimallahan UV-tuotteita tuon paidan lisäksi löytyy mm. hatuista, uikkareista jopa kengistä.

Suositteko te lapsilla aurinkosuojarasvoja vai UV-vaatteita?

Muita matkalle lähteviä Reiman kesätuotteita ovat spagettiolkaiminen mekko, kävelykilometreja kestävät sandaalit ja aivan mun Reima-tuotesuosikki : Wafer-hattu.

-Karoliina-

Perhe Lasten tyyli Vanhemmuus