Vaatetuotanto Portugalissa. Mutta miten on kemikaalien, kierrätyksen ja uusiutuvan energian laita?

// Kaupallinen yhteistyö: Aarrekid //

P7244642.JPG

P7244646.JPG

P7244673.JPG

 

P7244694.JPG

P7244696.JPG

P7244697.JPG

P7254735.JPG

P7254738.JPG

Kirjoitin teille kesällä Aarrekidistä ja siitä, kuinka he valmistavat vaatteensa Portugalissa vastuullisesti. Tuolloin kerroin mm. työntekijöiden oikeuksista, ja lupasin jatkaa aiheesta vielä myöhemmin. Niin se kesä kuitenkin vaan kääntyi syksyyn ja se ”myöhemmin” onkin vasta nyt. Mutta parempi näin-myöhään kuin ei milloinkaan.

Taustaksi on kerrottava sen verran, että mähän olen tehnyt Aarrekidin kanssa yhteistyötä aivan mun blogin alusta, vuodesta 2011 alkaen. Se on ollut lastenvaatemerkki, joka on sykähdyttänyt mua monella tavalla. Ja toki viime vuosien laajeneminen aikuisten mallistoon ja ihaniin neuleisiin, sekä koko brändin uudistaminen eivät ole ainakaan vähentänyt kiinnostustani heitä kohtaan. Viime kesäinen vierailuni Aarrekidin tehtailla oli upea kokemus, jonka antia haluan jakaa myös teillekin. Siksi kerronkin nyt vähän lisää siitä, mitä näin ja mitä sain tietää:

 

VASUULLISUUS SUUNNITTELUPROSESSISTA LÄHTIEN:

Yksi osa Aarrekidin ideologiaa on se, etteivät ihmiset ostaisi turhaa. Tai ettei ihmisten tarvitsisi ylipäätään ostaa niin usein. Aarrekidin omistaja Laura kertoo, että tajuaa kyllä, ettei business-mielessä tällainen ajatus tietysti ole kovin järkevä, mutta hän ei halua olla mukana luomassa kertakulutuskulttuuria. Aarrekidin tavoitteisiin kuuluukin luoda ajattomia tuotteita, joiden ulkoasu ei vanhene. Ja joiden laatu kestää useita käyttäjiä ja kierrätystä.

Vaikka Aarrekid toki suunnittelee ja tuottaakin omia neuloksiaan ja kuosejaan, hyödynnetään joissakin tuotteissa Dead stock -ajattelua. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Laura menee neulomoon katsomaan, mitä neulosta on jäänyt jostain muusta tuotannosta yli, ja sitten Aarrekid-tuote suunnitellaan sen pohjalta. Näin ollaan omalta osalta auttamassa sitä, ettei tyhjän panttina rullissa lepäävää tekstiilijätettä jää niin paljon.

 

KIERRÄTYS JA UUSIUTUVA ENERGIA:

Sen lisäksi, että moni Aarrekidin tuote on luomupuuvillasta valmistettua, pidetään myös esimerkiksi tehtailla huolta kierrätyksestä. Cottonhousella, jota voi siis pitää Aarrekidin päätehtaana Portugalissa, kaikki leikkuujäte kierrätetään. Jo pelkästään Portugalin lainsäädäntö vaatii kaiken tekstiilijätteen kierrätyksen. Kierrätetystä leikkuujätteestä voidaan valmistaa ihan uutta kuitua, esimerkiksi kierrätettyä polyesteriä näkyy yhä enemmän tekstiilituotteissa. AARREkidin kylpymalliston froteetuotteissa on esimerkiksi 10% kierrätettyä polyesteria, jonka tehtävänä on kiinnittää puuvillaiset frotee-langat kiinni niin, etteivät niiden lenkkilangat aukea. Tämä kylpytuotteissa käytetty frotee on maahantuojan Loop Safe-froteeta. Polyester-verkon ansiosta frotee on kevyempää, sen valmistamiseen ei tarvitse käyttää niin paljon puuvillaa, frotee kuivuu nopeammin ja sen pesuun kuluu kaiken lisäksi vähemmän vettä.

Varsinaisen kierrätyksen lisäksi Aarrekidin käyttämässä neulomossa tuotetaan energiaa mahdollisimman paljon uusiutuvan energian, muun muassa aurinkopaneleiden, avulla.

 

KEMIKAALIT:

Aarrekidin painotalossa ja värjäämössä värien reseptit luodaan siihen kehitetyn laitteen avulla, ei käsin sekoittamalla, niin kuin monessa paikassa Euroopan sisälläkin vielä saatetaan tehdä.

Kaikki AARREkidin tuotteet valmistetaan EU-alueella (trikootuotteet, kangasvaatteet ja kylpytuotteet Portugalissa, sukkatuotteet Italiassa). Euroopan Unionin maissa työlait, standardit ja asetukset suojelevat työntekijöitä ja rajoittavat kemikaalien käyttöä. Yksi tällainen asetus on REACH -asetus, jonka tavoite on parantaa kemikaaliturvallisuutta. 

AARREkidin tuotanto on Oeko-Tex sertifioitua ja Aarrekidin käyttämät langat on GOTS-sertifioituja. Aarrekidille onkin tärkeää, että tuoteturvallisuus huomioidaan koko tuotantoprosessissa. 

Oeko-tex standardi 100 on kansainvälinen tekstiilien testaus ja sertifiointijärjestelmä, joka Aarrekidillä myös on.  Oeko-tex standardi 100 rajoittaa tiettyjen haitta-aineiksi katsottavien tekstiilikemikaalien käyttöä. Sertifikaatin myöntää riippumattomat tutkimuslaitokset, eli sertifikaatin saantia ei voi esimerkiksi osta. Sertifikaatti takaa että tuotteessa ei ole haitallisia torjunta-aine, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä. 

Aarrekidin vaatteissa käytetty materiaali on pääasiassa GOTS sertifioitua luomupuuvillaa. GOTS on maailmanlaajuinen orgaanisten kuitujen ja tekstiilien käsittelystandardi, joka sisältää muun muassa sosiaaliset ja ekologiset kriteerit, ja jonka taustalla on riippumaton tekstiilien toimitusketjun sertifiointi.

 

Kysykää ihmeessä mitä vaan Aarrekidin tuotantoon liittyen, niin mä vastailen oman tietoni mukaan. Ja jos johonkin en osaa vastata, selvitän! Täytyy sanoa, että Portugalin reissu avarsi monella tavalla silmiä. Mutta luulen, että kokonaisukuvassa kirjoitan tästä lisää vasta sitten, kun tämä kotimaisten tekstiilien vuosi – joka muuten ei ollut täysin sataprosenttinen, vaikka aikamoinen harppaus entiseen olikin – on aivan lopuillaan. Jos haluat vielä virkistää muistiasi siitä, mistä haasteessa oli oikein kyse. Tai lukea vuoden haasteestani ihan ensimmäisen kerran, sen voi tehdä täällä. 

-Karoliina-

 

 

 

Muoti Hyvä olo Vastuullisuus Trendit

Olen Karoliina, addikti!

PA166060.jpg

PA166066.JPG

PA166072.JPG

Hei kaikille. Olen Karoliina, addikti.

En edes tiedä, mistä kaikki alkoi. Ehkä syy on mummoni, joka vei minut lapsena kirpputoreille. Roudasi perässään Jyväskylän parhaat mestat. Opetti katsomaan kirppispöytien alahyllyt ja syynäämään vaatteiden materiaalilaput. Ehkä syy ei oli mummon, vaan sen, että yksinkertaisesti rakastan ruokaa ja kauneutta. Tässä addiktiossa kun yhdistyvät molemmat puolet. Tavallaan.

Olen Karoliina ja olen addiktoitunut vanhoihin astioihin. Varsinkin, jos pohjassa lukee Arabia, ja hintalapussa pieni euromäärä. Tai silloin, kun lautanen näyttää mummolalle, eksoottisille maille tai niin rumalle, että se on jo hieno. Parasta, jos kaikki nämä ovat yhdessä. 

Roudasin viikonloppun Hankasalmelta mukanani kahdeksan syvää Arabian kukkalautasta. Hei 10 euroa YHTEENSÄ! Kuka tällaista voi vastustaa? Mies kysyi, minne ne aion lautaset mahduttaa ja että lautaset näyttävät mummon lihasopalle. Suutuin. Käskin luopumaan perujaan hänen varastoistaan olevista ”tylsistä Teemoista”, vaikka oikeasti Teemat ovat minusta ihan kivoja. En vaan yhtään halua, että kukkalautasteni olemassaoloa kyseenalaistetaan. Ei, vaikka lautaskaappimme notkuvatkin astioita, eikä uusille todellakaan ole tarvetta. 

Vanhat astiat ovat ulkopuolella Konmarin ja maailmanpelastuksen. Ne ovat ulkona kaappienkarsimisvietistäni ja järkisostosaatoksistani. Ne ovat heikkouteni ja minulle se, mikä edustaa puhdasta kauneutta. Ne ovat addiktionio, joiden kanssa mikään järkipuhe ei auta. 

Kohtalotovereita linjoilla?

-Karoliina-

Puheenaiheet Ruoka ja juoma Sisustus Vastuullisuus