Se ihan yksinkertainen lomapäivä

2015-06-11_20.18.362015-06-11_20.19.592015-06-11_20.22.15 2015-06-11_20.20.43 2015-06-11_20.20.13  2015-06-11_20.19.00 Kummallinen tunne tämä lomatunne, joka kuitenkaan ei vielä ole kesätunne. Kesään kuuluu minusta niin vahvasti helle, että on jotenkin hassua lomailla näillä 10-18 asteen säillä.

Mutta eipä siinä. Säille kun mitään ei voi.

Vaikka lomalla onkin tullut touhuttua jo vaikka mitä erikoista, on joskus ihanaa vain olla ja tehdä yksinkertaisia asioita ihan kodin lähellä. Torstai oli sellainen kotoisa lomapäivä, jota haluaisi tänä kesänä paljon lisää.

Aamukahvit peiton alla ja Wallanderia.

Lounas viereisessä lounaspaikassa perheen ja kamun kanssa. F tottakai potkulaudalla.

F:n pikkuserkut kylään.

Lenkki.

Lihapullia ja pottuja.

Leikkipuisto isolla lössillä.

Iltapalaksi marjoja ja vaniljakastiketta.

Iltatee ja -kirja partisilla.

Täytyy kai myöntää, että näin kun ikää tulee, se yksinkertainen elämä on kaikkein parasta.

Mites te muut lomalaiset: Oletteko päässeet kesäfiilikseen, vaikka säät eivät olekaan olleet vielä kovin kesäiset?

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (8)
  1. Juu… kesä starttasi Kesäkuun alkaessa. Luvassa on pitkin kesää kaikenlaisia kivojs suunnitelmia sekaisin tekemättömien viikkojen kanssa. Viimeisten 9 päivän sisällä olen mm. käynyt kaksi kertaa Helsingissä Live Aid – Lastensairaala -keikan tiimoilta sekä touhunnut lasten kanssa kesäleirihommissa 🙂 Nyt alkoi ensimmäinen vapaa viikko… saa nähä, että osaakohan sitä relata ollenkaan 🙂

  2. Karoliina/ Kolmistaan
    14.6.2015, 22:01

    Mahtavaa, että vinkeistä oli apua. Jepulis, mbar ja perjantai 🙂 Huhhuh!

    Voi apua. Muistankohan enää paljon mitään opiskeluista?

    Mä siis aloitin opinnot syksyllä 2004 ja valmistuin maisteriksi 3,5 vuoden opintojen jälkeen 2008. Joskus ihmettelen, miten niin nopeasti, koska kävin koko ajan samalla töissä. Mutta kaipa tuo kirjallisuus on nopeasti opiskeltavaa, koska tykkään lukea 🙂

    Mun pääaine oli kotimainen kirjallisuus (ja olikohan ainakin silloin äikän maikoiksi haluavilla kirjallisuus pääaineena vain 1/4 opiskelijoista. Muilla pääaine oli siis suomi).

    Luin siis kirjallisuudesta perus-ja aineopinnot,sekä toki syventävät opinnot (+ gradun). Suomen kielestä opiskelin perus- ja aineopinnot. Sitten tietysti opettajaopinnot ja vähän ilmaisua, puheviestintää jne.

    Äikän maikan tutkintohan on ainoa opetutkinto, jossa vaaditaan kaksi ainetta (kirjallisuus + suomi) pätevyyteen. Sillä, kumpi on pääaine, ei ole merkitystä (paitsi tietysti opiskelijalle itselleen ja myöhemmin työelämässä).

    Ai mikä polku? Noh. Suomen kieleen pääsee tunnetusti helpommin sisälle kuin kirjallisuuteen (ja ainakin joskus pääaineen on saanut vaihtaa heti yliopistoon päästyä), joten se reitti on ehkä ”varmempi”. Tosin yliopiston suomen kieli on jotain aivan muuta kuin yläkoulun ja lukion kielioppi, ja ainakin minulla meni aikaa päästä siihen sisään. Joten: Pääsykokeisiin kannattaa todella paahtaa pää punaisena, samoin sitten ekoilla kursseilla yliopistossa.

    Tietysti avoimen opinnoista ei koskaan ole haittaa!

    Tämä työ yläkoulussa on ihanaa. Rankkaa, mutta palkitsevaa. Leipä on tosin pitkä ja kapea, mutta sopii turvallisuushakuiselle perustallaajalle (minulle).

    Jos tämä auttaisi sinut alkuun 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *