THL:n ruokasuositukset. Ja mitä niistä emme noudata.

P2082443 (1).JPG

P2112516.JPG

Katseltiin lauantai-iltana Armanin Pohjantähden alla -ohjelmaa, joka käsitteli ravintoa. Jakso oli varmaankin uusinta, mutta emme olleet nähneet sitä aikaisemmin.

Samalla, kun Arman haastatteli erilaisia – hyvinkin erihenkisiä – ruoka-asiantuntijoita, aloimme jutella siitä, että meille on muodostunut kyllä ilman mitään erillistä sopimista sellainen tämän kodin ”ruokafilosofia”, joka on aika selkeä. Eikä se todellakaan ole kaikin puolin THL:n suositusten mukainen.

Oikeastaan vasta Armanin ohjelmaa katsoessa taas muisti, ettei oma käsitys terveellisestä ruuasta olekaan mikään yleismaailmallinen totuus. Ja itse asiassa se, mitä me tyttärelle syötämme, ei kaikilta osin olekaan sellaista ravintoa, mitä vaikkapa THL:n suosituksia noudattavat lastenterveydenhuollon ammattilaiset suosittelevat. Joskus oikein harmittaa se, että tieto on niin ristiriitaista. Sitä seisoo kaiken informaation ristitulessa ja yrittää itse sitten päätellä, miten pitäisi toimia. 

Kirjasin tähän listaan vähän raameja siitä, mitä meillä syödään ja toisaalta ei. Tämä ei ole mikään vinkkilista, koska eihän minulla ole mitään referenssiä ihan maallikkona kertoa, mikä tekee hyvää ja mikä huonoa. Mutta tällainen se meidän perheen ruokafilosofia kuitenkin on: 

  • Ei light-tuotteita. Keinomakeutusta ei käytetä juuri ollenkaan. Joissakin makuvesissä (aikuiselle) minusta stevia on ok, mutta muuten sitä ei kyllä käytetä. Jos on pakko makeuttaa, voi sen tehdä kookossokerilla, hunajalla ja joskus jopa ihan valkoisella sokerilla. Jos esimerkiksi F haluaa herkkupäivänä limua, annan paljon mieluummin desin sokerilimpparia kuin light-versiota. Uskon, että meillä menee sokerit THL:n suositusten mukaisesti. Tosin niissä ei ole (itse en ainakaan löytänyt tietoa) taidettu puhua juuri näistä toisenlaisista sokereista. 
  • Ei kevyt(maito)tuotteita. Oikeastaan Oivariini, raejuusto 2%, rahka ja kermaviili ovat ainoat maitokevyttuote, jota meillä käytettään. Oivariiniakin vain siksi, että se levittyy leivälle paremmin kuin voi. Tuon raejuuston olen kyllä tosin päättänyt vaihtaa luomuun (näin juuri mainoksen maitopurkin kyljessä), mutta kermaviilin ja rahka suhteen en vielä kantaani tiedä. Onko niitä edes luomuna? Mutta muuten meillä käytetään rasvaista maitoa, oikeaa voita, rasvaista juustoa ja kermaa. Kermoissa kammoan  näitä ”4%, kevyt ja paksu -tyyppisiä” tuotteita. Jos meillä tarvitaan kermaa, se on aina ihan tavallista, rasvaa sisältävää, hapatettua kermaa tai kuohukermaa. Vastapainoa koville rasvoille tulee muun muassa pähkinöistä, avokadosta ja oliiviöljystä, joita meillä syödään joka päivä. THL:hän suosittelee margariinia. Minä en ole syönyt sitä koskaan, vaikka sitä lapsuuden jääkaapissamme aina olikin. Menin mummon jääkaapille, ja otin sieltä punaista voita. Itse asiassa mummo – jolla oli hyvä huumorintaju –antoi erään kerran minulle voipaketin syntymäpäivälahjaksikin. F ei ole myöskään syönyt koskaan margariinia kotona. 
  • Leivässä pitää olla kuituja. F ei voi syödä ruista, mutta hänen leipiinsä yritetään sitten saada kuitua vaikkapa siemenillä ja kauralla. Minä en syö juuri enää leipiä (paitsi 100% kauraa), koska gluteenittomien leipien ravintoarvot ovat niin surkeita. A vetelee meidän kahden muun kadehtimaa ruisleipää. Tosin sitä THL:n lautasmallin osaa en allekirjoita, jossa leipää pitäisi syödä myös lämpimän ruuan kaverina. Toki leivän voi ottaa vaikka keiton kanssa, mutta en näe mitään järkeä, miksi sitä pitäisi syödä vaikka perunan ja lihan kaverina. 
  • Kasviksia, marjoja ja/tai hedelmiä syödään joka ikisellä aterialla. Meillä ei tarjota koskaan lämmintä ruokaa ilman, ettei kyljessä olisi uunijuureksia, höyrytettyjä kasviksia tai salaattia. Samoin jokaisella aamu-, ilta- ja välipalalla syödään vihreitä. Kasvisten ja hedelmien syönti konkretisoituu silloin, kun tilaamme ruuat Prisman kauppakassi -palvelusta. Meidän viiden päivän tilauksesta aina ainakin yksi muovipussillinen on ainoastaan HeVi-osaston tuotteita. Tässä ylittyy ihan varmasti puoli kiloa päivässä. Ihan jokaisella meistä. 
  • Ruuat tehdään muutamia poikkeushetkiä lukuun ottamatta itse alusta asti . Ainoat valmisruuat, joita meillä syödään, on kalapuikot, makumajoneesit, dippikastikejauhe, Lidlin bernaisekastike ja Kokkikartanonen pinaattikeitto.  Olen joskus hamassa menneisyydessä käyttänyt esimerkiksi valmiita juureskuutioita tai peruna-sipulisekoitusta, mutta en enää. Kun kerran tekee asiat itse, ei vaan halua syödä enää valmistuotteita. Maku on kuitenkin niin kauhean erilainen ja toisaalta ruuan alkuperän tietäminen on minulle nykyisin yhä tärkeämpää. 
  • Ulkona voi syödä ja välillä jopa mättöäkin. Mutta toki ”roskaruokapaikoissakin” on eroja. Ostan oikein mielelläni välillä hyvin tehdyn hampparin tai itseleivotulla pohjalla tehdyn pitsan. Mutta esimerkiksi Mc Donalds aiheuttaa minussa puistatuksia. Olen joskus ottanut itse Mäkkäristä gluteenittoman juustoburgerin evääksi, jos muuta vaihtoehtoa ei ole ollut. Ja F:n olen tainnut ruokkia Mäkissä muutaman kerran ulkomailla ja pari kertaa Suomessa silloin, kun hän on saanut jostain saavutuksesta oikeuden valita itse ruokapaikkansa. Lähtökohtaisesti Mäkkärin kaltaiset paikat saavat minut kuitenkin yleisesti ottaen aika raivoisaksi. Miten sellaista materiaalia, jota ei voi minun kriteereilläni edes ruuaksi kutsua, voidaan myydä niin paljon? Ja miksi porukka himoitsee sitä? Toki muistan, että itsekin pidin vielä parin kympin molemmin puolin Big Mac -ateriaa ja McFlurrya aivan ihanana ruokana. Niin se mieli ja makuaisti muuttuu. Onneksi!
  • ”Ei” valmiiksi maustetuille tuotteille. En pidä lihojen valmismarinadeista, maustetuista jogurteista (sokeria aivan hullusti!), makukermoista tai oikeastaan mistään, mikä ei ole itse oikeaa tuotetta. Onneksi tytärkin – joka aina himoitsee maustettuja viilejä – on oppinut syömään maustamattoman jogurtin hunajalla ja pähkinöillä, maustamattoman viilin banaanipaloilla.
  • Ei ehdottomuuksille. Vaikka edellinen lista onkin aika pitkä, en silti koe, etteikö välillä voisi tehdä asioita ihan toisin. Meillä ei esimerkiksi eilen ollut kaapissa MITÄÄN ilta- ja aamupala-aineita, kun tulimme kotiin kylästä jo F:n nukkumaanmenoajan jälkeen. Siinä ei ollut enää järkeä lähteä kauppaan, joten R-kioskilta haettiin valmisleivät ja maustetut jogurtit. Sellaiset tuotteet, joita muuten kyllä kartetaan viimeiseen asti. Jogurtti meni lapselta kyllä alas, mutta teollinen kolmioleipä jo tökki, vaikka periaatteessa sen täytteet olivat sitä, mitä kotitekoisessakin voikkarissa olisi voinut olla. Olin oikeasti aika tyytyväinen, kun lapsen mielestä leipä oli pahaa. Tyytyi vetelemään aamulla kotoisaan kaurapuuron ilman normaalia aamuleipäänsä.

Nyt haluaisin kuulla, miten TEILLÄ syödään! Noudatatteko THL:n ohjeistuksia vai jotain ihan muuta linjaa? Miksi? Ja missä kaikissa tuotteissa suositte luomua? Meillä suurin osa ruuasta on kotimaista, osa kotimaista luomua. Mietin, että pitäisikö esimerkiksi hedelmissä ja kasviksissa myös siirtyä kokonaan luomuun, jotka tähän asti usein ostan ei-luomuna.

Jos osaisitte vastata vielä tähän kysymykseen: Kun kyseessä on luomuliha, tarkoittaako se sitä, että kyseinen eläin on saanut luomu-tasoista ravintoa itse vai myös sitä, että itse eläimeen ei ole pumpattu vaikkapa antibiootteja? Toisin sanoen: Mitkä ovat luomulihan määreet? Käsittääkseni luomu ei takaa eläimen oleskeluoloihin mitään erityistä mukavuutta. 

-Karoliina-

Kommentit (43)
  1. Moikka,

    Dippijauhetta voi tehdä superhelposti myös itse. Mausteita, esim. Suolaa, paprikaa, chiliä, pippuria, ripaus sokeria/hunajaa, sitruunamehua tilkkanen. Myös esim ketsuppi sopii. Tämän oivalluksen jälkeen miettii, että miksi ikinä on ostanut kaupasta dippijauhetta.

  2. Karoliina Sallinen
    16.2.2018, 07:29

    Moikka kaikkia!

    Koska täällä alustalla on aika hidasta (olette ehkä huomanneet?) vastata yksittäisiin kommentteihin, päätin pistää ilmoille 39 vastauksen sijaan yhden kommentin, jossa pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiinne,

    Ensin: Kiitos! Tulipa mielenkiintoista pohdintaa ja oli oikeasti opettavaista ja hauskaa lukea kaikkien teidän ruokatottumuksistanne!

    Olipa hyvä saada tietoa tuosta, mitä luomu-liha tarkoittaa. Ja totta on, että itse olin mennyt todellakin tuohon antibioottivapaa-mainoksen koukkuun. Aloin HETI epäillä, että kaikki normilihat on täynnä myrkkyjä. Nerokasta mainontaa, etten sanoisi.

    Kiinnostaisi saada lisätietoa tuosta banaanin ja kahvin ostamisesta luomuna. Onko niin, että banskuissa on enemmän siis torjunta-aineita yleisesti kuin muissa hedelmissä?

    Nerokas idea tuo oliiviöljy-voiseos. Itse asiassa mietin joskus syksyllä, että pitäisi tehdä juurikin tuollaisia levitteitä esimerkiksi yrteillä ja raejuustolla ryhditettynä, mutta se sitten jäi. Eli nyt siis vaan testaamaan reseptejä!

    Kiitos dokkarivinkistä! Pitää katsoa heti, kun ehdin. Tosin tuosta Hesarissa olleesta Marina Heinosen haastattelusta olen eri mieltä. Tai siis haastattelusta en ole, mutta Heinosen ajatuksia en allekirjoita.

    Minä haluan, että ruoka on mahdollisimman vähän prosessoitua. Siksi minusta normirasvainen luomu on parempaa keholle kuin sellainen, josta rasva on poistettu. Sitä paitsi: On olemassa myös paljon tutkimusta siitä, ettei rasvaton lopulta ole kropalle se paras vaihtoehto. Yksi syy normirasvaiseen piilee toki myös maussa.

    Hampurilainen itsessäänhän voi olla hyvää ruokaa! Tehdään niitä itsekin kotona. MUTTA: Mäkki, kuten monet muutkin pikaruokaravintolat, eivät tee asioita mielestäni oikein. Tuossa kommenteissa olikin jo lueteltu paljon asioita, joiden vuoksi Mäkki-ateria ei ole vain ”pihvi, sämpylä, kasviksia ja perunaa”. Se on myös lisäaineita, turhaa rasvaa, kuidutonta leipää, murskattua kanannahkaa ja sokeria.

    Mutta kuten sanottu. Ei tätä ruoka-asiaa tosiaan kannata vetää niin tiukalle, että siitä saa stressiä. On hyvä tiedostaa asioita, mutta joskus voi – kaikesta huolimatta – syödä yhden aterian vähän kehnomminkin.Vaikka siellä Mäkissä. Pääasia kokonaisuus!

    1. Rasva-asiaan pakko kommentoida, että sydän- ja verisuonitaudit on Suomessa kansantauti ja runsas kovien rasvojen käyttö on yksi selkeä ja tutkimuksissa todistettu riskitekijä. Toki muutkin elämäntavat (muu ruokavalio, liikunta, tupakointi jne) vaikuttavat. Rasvattomuutta ei tietääkseni suositella vaan rasvan laadun huomioimista ja toki merkittävästi ylipainoisilla myös rasvan vähentäminen auttaa laihtumisessa ja ruokavalioremontissa. Terveiden ja hoikkien ihmisten ruokavalio on tietenkin eri asia, mutta ruokavaliosuositukset sinällään ei ole mikään uskomusasia.

      Banaaneista löytää monenlaista tietoa, väärääkin tietoa tai liioittelua löytyy niin kuin ravintoasioista aina. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee, joten minusta liiallinen ruokavalion analysointi tai heikkolaatuisen ruoan kutsuminen paskaksi on turhaa, koska tosiaan tämän vuoden ruokatrendi voisi olla myös se, ettei kaikilla ole ruokaa riittävästi kuten Yhteisvastuu- keräys muistuttaa. (https://www.yhteisvastuu.fi/kampanja/)

    2. Tuosta vähärasvaisten tuotteiden käytöstä voi tietysti ruveta kiistelemään muiltakin kanteilta, mutta tyydyttyneet rasvahapot ovat todella suuri tekijä suomalaisten sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Tyydyttyneitä rasvahappoja saadaan runsaasti liha- ja maitotuotteista. Niiden lisääntynyt saanti nostaa kolesterolitasoa, mikä puolestaan on yksi merkittävimmistä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä. Suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt vuosikymmenten saatossa ja merkittävin syy siihen on ollut juuri rasvan laadun paraneminen ja suolan saannin väheneminen.

      Ravitsemussuositukset perustuvat joka tapauksessa luotettaviin tieteellisiin tutkimuksiin. Tuotteiden prosessointiin ja sen mahdollisiin terveysvaikutuksiin en osaa ottaa kantaa, mutta uskon, ettei tuotantoprosessi rasvaisten ja vähärasvaisten tuotteiden välillä eroa merkittävästi. Mitä tahansa maitotuotetta oli se sitten eläin tai kasviperäinen, on jokatapauksessa jouduttu prosessoimaan (ja pastöroimatonta maitoa en missään nimessä suosittele). Siispä kehottaisinkin vielä ottamaan lisää selvää asiasta. Tuotantoprosesseja on kuitenkin hurjan paljon erilaisia, enkä tiedä mitä se juuri maidon kohdalla tarkoittaa. (yksi fakta ainakin: prosessoitu liha on merkittävä paksusuolisyövän riskitekijä)

      Kuitenkin kun kotona on kasvava lapsi, kiinnittäisin hänen kohdallaan enemmän huomiota rasvan laatuun (lisäksi ruuan kokonaisenergiamäärä nousee huomattavasti mikäli rasvaisia maitotuotteita käytetään päivittäin!). Rasvoja saa tietysti myös paljon muista lähteistä, ja ne ovat olennainen osa jokaisen ruokavaliota (yht. 25-40% energiansaannista, tyydyttyneet rasvahapot mielellään max 10% päivittäisestä energiansaannista). Rasvaiset maitopohjaiset tuotteet varmasti sopivat ruokavalioon lisänä, mutta päivittäiseen käyttöön ne eivät sovi juurikin terveysvaikutusten takia. Toinen huomioitava seikka maitopohjaisissa tuotteissa on suolan määrä. Siihen kannattaa etenkin lapsen kohdalla kiinnittää huomiota, sillä saantisuositukset ylittyvät suomalaisilla turhan helposti! Tietysti jokainen tekee omat ratkaisunsa, mutta ruokavalion kokonaiskuva vaikuttaa merkittävästi lapsesi (ja omaan) terveyteen sekä terveystottumuksiin.

      Tämän ei ollut tarkoitus hyökätä ajatuksiasi vastaan, mutta todella suosittelen miettimään oman näkökannan tähän asiaan vielä kertaalleen 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *