Mistä päiväkodin aamupalalla saa puhua?

Kuulemma sateenkaariasioista ei saisi puhua päiväkodeissa tai kouluissa, etteivät lapset altistu kaikenmaailman pervoiluille. Karu totuus on, että ainoat pervot ajatukset ovat näiden kritisoijien omassa päässä. Tässä taannoin eräs kansanedustaja oli huolissaan, onko varhaiskasvatussuunnitelman mukaista kertoa päiväkodin aamupalalla, miten ”raavas mies lasauttaa toista mokomaa anaaliin”. Ei, ei ollenkaan ole, eikä sitä kohti olla todellakaan edes menossa. Ainakaan silloin kun itse olen varhaiskasvatuksen parissa työskennellyt, ei kukaan ole pitänyt opetustuokiota sen enempää homo- kuin heteroseksistäkään enkä usko, että tämmöistä uudistusta ollaan missään suunnittelemassakaan.:D

Seksin yksityiskohdat eivät ole kovin olennaisia tietoja päiväkoti-ikäiselle lapselle. Olennaista on se, että lapsella rakastava perhe. Yhdellä on äiti ja isä, toisella kaksi äitiä, kolmannella isä, äiti ja äitipuoli, neljännellä mummi ja vaari. Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus jutella elämänsä tärkeistä ihmisistä vaikkapa päiväkodin henkilökunnalle ilman että aikuisella on ensimmäisenä mielessä minkälaista seksiä lapsen huoltajat mahtavat harrastaa ja kuka ”lasauttaa” ketä ja mihin reikään. Puhumattakaan siitä, että aikuisen mahdollinen inho välittyy lapselle.

Seksuaalikasvatus ei muutenkaan tarkoita, että lapsille välttämättä ollenkaan puhuttaisiin seksistä. Toki siitäkin voi jutella lapsen ikä ja kehitysvaihe huomioon ottaen. Alle kouluikäisen seksuaalikasvatus on yleensä kuitenkin paljon muuta: oman kehon ja sen osien tuntemista ja nimeämistä, turvallista kosketusta, omien ja toisten rajojen opettelua (kaveria ei saa silittää, jos se ei tykkää), tietoa siitä että rakkaus ja tykkääminen on aina kaunista ja oikein ja siitä että oma perhe on yhtä hieno ja arvokas kuin muidenkin. Se on myös sitä, että kaikesta voi jutella aikuisen kanssa.

Teksti Leia, kuva Pixabay

Perhe Lapset Tasa-arvo

Nai kaikkea liikkuvaa eli asiaa biseksuaalisuudesta

Vaikka blogissa puhun paljon homoudesta, identifioidun biseksuaaliksi. Tai ehkä oikeastaan panseksuaaliksi, koska ei-binäärit eivät ole poissuljettuja. Tai ehkäpä olen omni, jolle sukupuolella ei ole merkitystä? Mutta puhutaan nyt yksinkertaisuuden vuoksi biseksuaalisuudesta, joka on varmaan kaikille tutuin termi. (Lisää termeistä Setan sivuilta.)

Bi’nä on joskus haastava olla, kun en ole selkeästi homo eikä hetero. No siis ei tarvitse ollakaan 🙂 mutta saan helposti leiman sen mukaan, kenen kanssa olen. Jos olen miehen kanssa, olen hetero, jos naisen, olen homo. Ei se aina haittaa, mutta siitä tulee helposti olo, ettei kelpaa heteroiden maailmaan, muttei kyllä homojenkaan. Jotkut bi’t ovat sanoneet etteivät mahdu sateenkaariporukoihin, koska ovat liian heteroja siellä. Itselläni ei kuitenkaan ole tällaista kokemusta.

Panet kai kaikkea liikkuvaa. Yksi stereotypioista, joka biseksuaaleihin liitetään, on, että ”ne panee kaikkea liikkuvaa”. Ikäänkuin kaikki maailman ihmiset olisivat heille riistaa, sieltä vaan poimimaan sukupuolesta riippumatta. Vähän sama kuin heterot saattavat pelätä, että homo tulee ja raiskaa. Siis ihan absurdi ajatus, että ihan kaikki olisivat kiinnostavia. Eihän heterokaan ole kaikkien vastakkaista sukupuolta olevien perään!

Nykyinen kumppanisi ei varmaan riitä sinulle, tykkääthän molemmista sukupuolista.Voi riittää tai olla riittämättä, se varmasti riippuu yksilöstä. Itse ajattelen, että olen kiinnostunut ihmisestä enkä sen värkeistä tai miten hän ilmaisee sukupuoltaan. Tähän voi toki vaikuttaa se, että identifioidun myös demiseksuaaliksi eli minun pitää tuntea ihminen hyvin, jotta seksuaalinen/eroottinen kiinnostus herää. Yksiavioisuus on ihan mahdollista, kysehän on siitä, miten yksilö sitoutuu suhteeseen, ja miten sitoutuminen määritellään kyseisessä suhteessa. Tietenkin monisuhteisuus on vaihtoehto, jos se sopii kaikille osapuolille. Silloin bi’llä voisi olla mahdollisuus olla sekä miehen että naisen kanssa.

”Jokaisen heteromiehen unelma on saada kahta bi-naista yhtä aikaa.” Niinkö? Toki joku varmasti tykkää, ja se voi olla kaikille osapuolille kivaa, mutta oletus, että bi-nainen ryhtyisi seksisuhteeseen pariskunnan kanssa on aika stereotypinen sekin. Tunnustan kokeilleeni tätä kerran ja se oli minulle kovin hämmentävä kokemus. Ainakaan se mies ei ollut yhtään kiva, ei millään tavalla. Naisesta taas ajattelin, että hän voisi olla vähän enemmän kuin ystävä, mutta hän taisi olla vain bi-curious eli kokeilunhaluinen hetero. Jälkiviisaana, kun olen löytänyt tuon demiseksuaali-termin, voisin ajatella, että kyse oli myös siitä, ettei seksi puolituttujen ihmisten kanssa tuntunut lähtökohtaisesti hyvältä, vaikka halusinkin kokeilla.

Mikä sä nyt sitten oikeasti olet? Tuossa jo aiemmin kirjoitin oletuksesta että bi on joko-tai. Minäkin olin pitkään kaapissa suuntautumiseni kanssa, ja vasta nyt kun seurustelen ekaa kertaa naisen kanssa, olen ilmaissut laajemmin olevani jotain muuta kuin hetero. Jotkut saattavat ajatella, että olen myöhäisherännäinen lesbo, jotkut arvelevat että olen bi, koska ex on mies. En ole sinänsä kertonut bi’ydestäni (miten voi olla näin vaikeasti taipuva sana niin simppelille asialle?!) kuin osalle ystäviä, etäisemmille tuttavuuksille vielä vähemmän. Leian olen esitellyt ihan vaan tyttöystävänä ja jättänyt kuulijat arvelemaan mitä lystäävät.

Olen tiennyt olevani bi jo jostain myöhäisestä teini-iästä tai varhaisaikuisuudesta. Konkreettisesti sen tajusin, kun katsoin pornoa ja totesin naisten olevan niiiiin paljon kuumempia. Sitä ennen pohdin olenko ehkä lesbo, kun en kokenut miehiä/poikia kovin kiinnostavina. Ehkä tiivis ystävyyssuhde tyttöön olikin jonkin sortin ihastusta, mene ja tiedä. Mutta silloisessa elämässä (uskonnon varjossa) sitä ei voinut myöntää edes itselleen. Vuosien saatossa suuntautumiseni on elänyt vähän. Joskus olen kokenut naiset kiinnostavampina, joskus miehet. Kaupungilla katseita kääntävät naiset, aina. Miehistä en ole saanut kiksejä tuolla tavalla etäältä ihailtuna varmaan koskaan. Sori miehet. 😀

Pääni poksahtaa, jos yritän määritellä tarkemmin olenko biromanttinen vai biseksuaali, vai sekä että, ajatuksena siis erotella romantiikka/parisuhde ja seksi erillään. Ehkä sillä ei ole väliä. Nykyinen tilanne on kaikin puolin jees enkä koe tarvitsevani enempää sanoja kuin bi/panseksuaali voidakseni määritellä keistä tykkään.

Teksti ja kuva Xena

Suhteet Oma elämä Rakkaus