Ai että koodaamaan? Ensin pitäisi ymmärtää mitä se tarkoittaa.

Mää ajattelin alottaa uuden projektin. Projektissa on kaksi vaihetta. Vaihe 1 on toivottavasti ohi nopeasti ja päästään vaiheeseen 2 eli itse suorittamiseen. Projektin lopullinen päämäärä on oppia edes jollain tavalla koodaamaan. Ihan tommonen pikku juttu helkutin iso asia, mutta eihän se oo ku tehä vaan!

Ensimmäisen vaiheen nimi on ymmärrä koodia eli tarkoitus on nimensä mukaisesti oppia ymmärtämään mitä koodi ja koodaaminen/ohjelmointi oikein on. Missä sitä tehdään ja miten ja millä ja mitä näitä kysymyksiä nyt onkaan. Mun kyselyikä ei tainnut mennä koskaan ohi ja mää haluan aina ymmärtää miks mää teen jotain eli ensin rakennetaan ne perusteet ja sitten ruvetaan hommiin. JEP. Ja koska dokumentointi on osa projektia, niin miksipä ei jakaa oppejaan & tuntemuksiaan julkisesti?! Eli sen takia te luette mun liukasteluja koodaamisen jäisellä valtatiellä. Ojassa tullaan varmasti olemaan usein!

Se toinen vaihe on sitten se tuumasta toimeen -vaihe eli ruvetaan oikeasti opettelemaan koodaamista. Ja ihan ite. Koska nyt ei oo aikaa eikä etenkään rahaa hypätä pois työelämästä ja mennä koulunpenkille. Mutta onneksi on suuri ja valtava internet, joten eiköhän sieltä löydy apuja. APUA! Mutta kahtellaan, onneksi tän projektin deadline ei huohota niskaan…

koodi.jpeg

Mennään ensin ajassa hieman taaksepäin ja mun ”koodaustaustoihin”. Olisi huijausta väittää, että mää en tiedä koodaamisesta /ohjelmoinnista-yhtään mitään. Ihan ensimmäisen kosketuksen ohjelmointiin mää olen saanut jo 90-luvulla pienessä Keski-suomalaisessa koulussa, kun otin yläasteella vapaa valinnaiseksi kurssiksi ohjelmoinnin. Parhaiten muistan kurssilta Sepulturan. Roots Bloody Roots johdattaa mut edelleenkin atk-luokkaan poikien keskelle. Ah. Mutta kyllä mää koodasinkin, kurssin lopputyönä tein laskimen tai siis tarkelleen ottaen yhteenlaskimen. Yhtään en muista kuinka ja millä ja miten. Mutta tein ja pääsin läpi.

Vaikka sillä erää ohjelmointi jäi siihen, niin jonnekin todella syvälle ajatus siitä jäi hautumaan. Parikymmentä vuotta myöhemmin ammattikorkeakoulussa (opiskelin aivan muuta alaa) luin valinnaisena pari kurssia ohjelmointia. Ensimmäinen taisi olla nimeltään Orientaatio ohjelmointiin. Mää olisin kaivannut jonkin sortin alustusta aiheeseen, mutta se oli ehkä sitten tarjoiltu datanomeille jollain muulla kurssilla. Tässä orientaatiossa hypättiin aika lailla suoraan harjoittelemaan html- & java script -ohjelmointia ja vaikka tekemällä oppiminen on ihan parasta, niin mää jäin kaipaamaan hieman lihaa luiden ympärille. Miksi helvetissä tätä tehdään tai jos vaikka tietäisi mitä tässä edes tehdään tai millä & minne. Ja mitä ihme höpötystä nämä kaikki kielet -kuten html ja java script- on?

Sen verran mää olin ymmärtänyt, että koodaaminen on käskyjen antamista koneille. On siis se kieli, jolla sää kirjotat niitä käskyjä ja kone tottelee. Hieman liiankin orjallisesti. Koska jos sää teet koodissa virheen, niin se kone tottelee sun virheellistä käskyä. Pienen typon seuraukset siis voivat olla suuria tai vähintäänkin yllättäviä tai ainakin järjen päästä vieviä. Sekä järjettömän ärsyttäviä, sen puuttuvan pisteen metsästäminen voi oikeasti ajaa hulluuden partaalle -ainakin tämmösen aloittelijan. Kuinkahan helvetin turhauttavaa se on sitten ihan oikeille koodareille ja ihan oikeassa tosi elämän ohjelmointiprojektissa?! Kaiken lisäksi se kone ymmärtää vaan niitä Matrixin nollia ja ykkösiä, niin se sun kirjottama kieli käännetään tietokoneelle. Tääkin tieto taas helpotti asian ymmärtämistä tosi paljon. Hemmetin kielet ja nollat. Mää oon aina ollut huono kielissä.

En toki haluais myöntää, että olen suppea ihminen, mutta olen. Ihan olin ajatelut koodia vaan ns. älylaitteiden asiana. Tietokoneohjelmat on koodattu, puhelimen käyttöjärjestelmät ja sovellukset on koodattu, pelit on koodattu. Siinä se sitten kait on. Sitten mää kuutelin Mimmit koodaa syksyn tapahtumatallennetta, jossa Sonja Jaakkola kertoi ajatuksiaan koodista ja koodaamisesta. Ja mun aivot räjähti. Sonjan esityksessä oli mikro, siis meidänkin keittiössä nököttävä mikroaaltouuni. Mikro, niin sekin on koodattu. Kaikki laitteet on koodattu. Ei ole olemassa mitään mystisiä sähköjohtoja, joita yhdistelemällä mun mikro ymmärtää täyttää mun toimintakäskyt, tai auto. Tai televisio. Kuinka mullistavaa. Koodattu. Ohjelmoitu. Käykää itse katsomassa, mutta teitä on varoitettu. Siinä esityksessä on koodattu mikro.

Tämä heräämiseen johtava havainto ei varsinaisesti vielä saanut aivoja nyrjähtämään kohdilleen. Joku palikka tästä vielä puuttuu, mutta mulla on suuri luotto siihen, että saan orientoitua itseni ohjelmointiin ja koodin palaset nytkähtävät paikoilleen munkin pienessä päässä. Jatkamme etsintää!

Kommentit (2)
  1. Kiitos perusteellisesta selvityksestä. En olis itse jaksanut kaivaa noita tietoja (oon jo kuuskymppinen, niin että annan useammin mennä ohi kuin että jaksaisin syventyä asiaan).

    1. Kiitoksia, oli ilo auttaa. Musta on kiva penkoa asioita ja onkia faktoja tietoon, joten mukava vaan, että se jeesaakin jotakuta.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *