Alkoholiton viini – kannattaako edes vaivautua?

Oikein hyvää uutta vuotta 2020! Tammikuussa moni viettää perinteisesti tipatonta pyhien jälkeen. Jollekulle saattaa näihin aikoihin tulla myös mieleen kokeilla alkoholittomia viinejä, oluita tai siidereitä tavallisten sijaan. Itse en vietä tipatonta, mutta kerronpahan kuitenkin miksi alkoholiton viini maistuu erilaiselta kuin tavallinen!

Alkoholittomia viinejä valmistetaan kahdella tavalla: vakuumitislaamalla (vacuum distillation) ja käänteisellä osmoosilla (reverse osmosis). Alussa on siis ihan tavallinen, alkoholia sisältävä viini. Vakuumitislaamisessa viini altistetaan suurelle paineelle, jolloin alkoholin kiehumispiste laskee ja alkoholi kiehuu pois jo noin 30 celciusasteen lämpötilassa. Tämä on melko edullinen menetelmä, jossa ikävä kyllä alkoholin mukana häviää iso osa aromeista. Erityisesti kukkaiset aromit kärsivät vakuumitislauksesta.

Käänteisessä osmoosissa viini suodatetaan niin hienojen suodattimien läpi, että läpi pääsevät vain pienikokoisimmat molekyylit – vesi, alkoholi ja joitain haihtuvia happoja. Suodattimeen jää sokeri- ja aromipitoinen, siirappimainen massa. Suodatetusta nesteestä tislataan alkoholi pois, ja jäljelle jäävä vesi sekoitetaan takaisin yhteen ”viinimassan” kanssa. Käänteinen osmoosi on kalliimpi mutta yleisemmin käytetty menetelmä poistaa alkoholia.

Vaikka käänteinen osmoosi on aromikomponenttien kannalta hellävaraisempi menetelmä, alkoholiton viini ei silti maistu samalta kuin alkoholillinen. Alkoholi nimittäin vaikuttaa myös viinin tuoksuun – alkoholin haihtuessa viinin pinnalla se nostaa mukanaan aromikomponentteja, jotka kulkeutuvat haistaessa nenään. Ilman alkoholia aromit eivät pääse yhtä tehokkaasti ”irtautumaan” juomasta leijaillakseen tuoksuepiteelille, jolloin juomat tuntuvat lattean tuoksuisilta ja käymiseen liittyvät tunkkaiset aromit ylikorostuvat.

Alkoholi tuo juomiin myös rakennetta, täyteläisyyttä ja suutuntumaa. Kun alkoholi poistetaan, viinit tuntuvat suussa ohuilta ja latteilta. Käänteinen osmoosi poistaa myös punaviinin tanniinit, jotka ovat iso suutuntumaan vaikuttava tekijä. Suutuntuman puutetta paikataan alkoholittomissa juomissa usein lisäämällä sokeria, joka myöskin tuo täyteläisyyttä ja paksuutta. Alkoholin tuoma lämmittävä tunne ja tanniinien puraisu jäävät kuitenkin pois, eikä kokonaisuus ole balanssissa. Suutuntuma on mehumainen.

Oluet ja siiderit ovat alkoholittomina lähempänä alkuperäistä, koska niissä on lähtökohtaisesti vähemmän alkoholia vaikuttamassa suutuntumaan yms, joten sen poistamisen vaikutus lopputulokseen on pienempi. Oma suosikkini on Stowford Press Low Alcohol Cider, aika lähellä oikeaa sidukkaa ja kelpo saunajuoma. (Raskaana oleville huomioksi, että sisältää alkoholia 0,5% – tämän takia pullossa on varoitusmerkki!) Ei-oluenjuojana minulle Koff Crisp Lager meni täydestä, innokkaammin oluita harrastavalle miehelleni on maistuneet Krombacher Weizen Alkoholfrei ja Easy Rider Bulldog Non-Alcoholic IPA.

Summa summarum: Jos tykkää viinistä ja etenkin jos on tottunut juomaan täyteläisempiä viinejä, niin holittomien kanssa ei kannata edes vaivautua. Korkean sokeripitoisuuden ja suutuntuman takia ne muistuttavat enemmän mehua kuin viiniä. Jos kuitenkin kokeilee, alkoholittomat viinit kannattaa tarjoilla kunnolla viilennettyinä, kesäaikaan valkkarit ja roseet jopa jäillä. Punaiset puolestaan sopivat sangriaan tai glögiin (tsekkaa myös Blossa Alkoholfri Glögg jos vietät tipatonta joulunaikaa).

Aiheeseen liittymättä – vielä ehtii osallistua Riedelin viinilasien arvontaan Instagram-tililläni! Tarkemmat tiedot arvontaan osallistumisesta kuvan alla.