Rypäleet aasta ööhön: Syrah / Shiraz

Ranskassa syrah, Australiassa shiraz, muualla jompikumpi näistä, riippuen kummanko maan tyyliä kopioidaan. Syrah on kotoisin Ranskasta, Rhônen alueelta, jossa siitä tehdään sekä lajike- että sekoiteviinejä. Australiaan sen on tuonut maan viininviljelyn kantaisänäkin tunnettu James Busby 1830-luvulla. Ranskassa syrahia viljellään myös Languedoc-Roussillonissa ja Provence-Côte d’Azurissa, mutta muualla maailmassa viljelymäärät ovat varsin vähäisiä.

Varsinkin aussi-shirazit ovat usein ”bush wineja” eli pensaan malliin kasvatettuja köynnöksiä (kuva: Shutterstock)

Pohjois-Rhônessa syrahia blendataan hieman erikoisen kuuloisesti valkoviinirypäleisiin, Côte-Rôtiella viognier ja Hermitagessa marsanne ja rousanne. Valkoiset rypäleet maseraatiovaiheessa auttavat värin irtoamista syrahin kuoresta ja pehmentävät sen tanniineita. Etelä-Rhônen blendi puolestaan on syrah, grenache ja mourvedre eli tuttavallisemmin GSM – tätä blendiä on kopioitu ympäri maailman. Mukana voi olla myös cinsault ja carignan. Australiassa shirazia viljellään lähes kaikkialla, tunnetuimmat alueet ovat Barossa Valley ja McLaren Vale.

Syrah/shiraz on sopeutunut hyvin lämpimään ja paahteiseen ilmastoon, joskin Rhônessa on Australiaan verrattuna huomattavan viileää. Liian kuumassa rypäleelle ominainen kukkaisuus häviää, mutta isompi ongelma on liika viileys – jos syrah ei kypsy kunnolla, siihen tulee juuresmainen aromi, joka muistuttaa eniten keitettyä punajuurta. Etenkin pohjois-Rhônessa syrah viljellään etelään päin olevilla rinteillä, jotta auringonvalo ja lämpö saadaan maksimoitua. Lisähaastetta tuo mistral-tuuli, jolta köynnöksiä pitää suojella.

Hewitson Miss Harry on oikein kelpo shiraz-blendi (kuva: alko.fi)

Viileämmän ilmaston, käytännössä Ranskan, syrahissa on orvokin tai neilikan kaltaista kukkaisuutta, karhunvadelmaa, vadelmaa ja usein hentoa savuisuutta. Ikääntyessä siihen kehittyy nahkaa, tupakkaa ja suklaatakin. Lämpimän ilmaston shiraz puolestaan on täyteläisempi, tumman kirsikkainen, mustaherukkainen ja pippurinen. Näihin ikä tuo lakritsin, kuivattujen luumujen ja suklaan aromeita.

Rhônen laatuviinit, kuten muutkin ranskalaiset laatuviinit, ovat arvokkaamman puoleisia. Alkossa kannattaa etsiä avainsanoja Hermitage, Côte-Rôtie ja Chateauneuf-du-Pape. Ausseista tuttuja kelpo tuottajia ovat mm. Hewitson, Hardys, Jim Barry ja Yalumba, joilta löytyy shirazeja eri hintaluokissa.

Kulttuuri Ruoka ja juoma

Australian maastopalot tuhoavat osan Australian viinisadosta

Kukaan vähänkään uutisia seuraava ei varmasti ole voinut välttyä Australian tämänvuotisilta maastopaloilta. Ennätyksellisen kuuman kesän ja useamman vuoden jatkuneen kuivuuden vaikutuksesta laajalle levinneet maastopalot ovat aiheuttaneet käsittämättömän pahaa tuhoa. Myös viinitilat kärsivät palojen vaikutuksesta.

Maastopalojen savua Australiassa (kuva: TootSweetCarole / Pixabay)

Pahimmat palot ovat olleet Australian itä- ja eteläosissa. Erityisesti Hunter Valleyn, Uuden Etelä-Walesin ja Adelaide Hillsin viinialueet ovat kärsineet niistä: Monet tilat eivät pysty korjaamaan satoa tänä vuonna ollenkaan. Hunter Valley Wine and Tourism Associationin puheenjohtaja Christina Tulloch kertoo The Guardianille, että viljelijät kertovat 50-90% sadon menetyksistä palojen takia. Kaiken kaikkiaan vuoden satomäärä tullee alueella olemaan 80-90% normaalia pienempi.

Vaikka tarhat itsessään eivät palaisi, lähialueiden palavasta maastosta leviää savua ja palokaasuja tarhoille. Savu laskeutuu rypäleiden pinnalle, ja tietyt haihtuvat fenolit läpäisevät rypäleen kuoren. Fenolit sitoutuvat rypäleissä oleviin sokereihin ja pilaavat rypäleiden maun. Savu vahingoittaa rypäleitä eniten kypsymisen aikana, eli kun täysikasvuiset rypäleet vaihtavat väriä ja niihin muodostuu sokeria. Kun ollaan eteläisellä pallonpuoliskolla niin juuri nyt alkuvuodesta ollaan kriittisessä vaiheessa – sadonkorjuu ajoittuu alueesta ja rypäleestä riippuen tammikuun ja maaliskuun välille.

Savun komponentit läpäisevät rypäleen kuoren ja sitoutuvat sokereihin (kuva: Hari Nandakumar / Unsplash)

Savun vaikutus ei kestä seuraaviin vuosiin, vaan yhden tuhoutuneen sadon jälkeen seuraavan vuoden rypäleet voidaan kerätä ihan normaalisti. Mikäli köynnökset palavat, viinintekijät ovat todella vaikeuksissa, sillä uudelleen istutuksen jälkeen viiniköynnös tuottaa kaupallisesti merkittävää satoa vasta noin viiden vuoden kuluttua istuttamisesta. Lisää tietoa savujen vaikutuksesta löytyy Australian Wine Research Instituten verkkosivuilta.

Pääsin viime viikolla Tampereen Viinitukun järjestämällä viinintekijäillallisella jututtamaan muutamia viinintekijöitä, ja kuulinkin yhdeltä australialaiselta, että he jättävät tänä vuonna sadon korjaamatta, koska valmis viini maistuisi ulosteelta ja palaneelta vinyyliltä. Heillä savun vaikutus on ollut niin voimakas, että mitään ei ole tehtävissä. Alueilla, joilla rypäleet ovat vasta nyt aloittamassa kypsymisen, ei pystytä vielä sanomaan kuinka voimakas vaikutus maastopalojen savulla on.

(kuva: Sandid / Pixabay)

On mahdollista, että itäisen ja eteläisen Australian sato jää merkittävästi tavanomaista pienemmäksi. Australian länsiosat ja myös shirazista tunnettu Barossan alue ovat päässeet vähemmällä. Pieniähän nämä menetykset ovat siihen verrattuna, miten valtava määrä eläimiä ja koteja paloissa on tuhoutunut, mutta ainakin itse ajattelin tukea australialaisia viinintekijöitä ostamalla aussiviinejä. Nähtäväksi jää, miten vuoden 2020 pienempi sato vaikuttaa australialaisten viinien hintoihin ja laatuun.

Kulttuuri Ruoka ja juoma Ajattelin tänään