Niin se arki sitten alkoi. Topi meni eilen töihin ja me jäätiin lasten kanssa pitkästä aikaa kolmistaan omaan kotiin. Viimeksi ollaan oltu arkena kotona neljä kuukautta sitten, ennen vesivahinkoa. Arki omassa kodissa on siis todellakin tervetullut!

Pienessä kerrostaloasunnossa arki alkoi aika nopeasti tuntua ahdistavalta! Paikat kävivät ahtaiksi ja varsinkin päikkäriaika oli inhottava. Piti olla hiljaa, ettei Aleksanteri herää ja Sofian kaikki lelut olivat samassa huoneessa nukkuvan pikkuveljen kanssa, joten hänellä oli aika usein tylsää kun tietenkin olisi tarvinnut huoneestaan vaikka mitä. Yritimme aina ottaa olohuoneen puolelle jotain leluja kun minimies meni nukkumaan, mutta tietenkin olisi aina tarvittu muutakin.

Aina ennen luulin, että kahdessa kerroksessa asuminen on ärsyttävää, mutta ei se olekaan! On aivan ihanaa, että on kaksi kerrosta ja toisessa saa aina nukkua ilman häiriötä. Niin illalla kuin päivälläkin! Ihan mahtavaa myös, että on leikkihuone erikseen. Lelut ja pelit ym. ovat saatavilla kokoajan eikä leikkiminen ja touhuaminen häiritse nukkuvaa pikkuveljeä.

Eilen oli muuten ulkona tosi kaunista! Näkymä ruokailutilan ikkunasta takapihan terassille oli ihanan luminen. Keskeneräisen rappukäytävän pienestä ikkunasta tuli myös kauniisti valoa rappukäytävään nyt kun sitä lunta oli edes nimeksi asti. Eilen ulkoiltiin aamupäivästä hetken aikaa vaikka pakkasta liki 15 astetta. Sofia olisi halunnut (ja yrittikin) laskea rattikelkalla mäkeä, mutta siihen touhuun ei lunta ollut vielä ihan riittävästi!

Ulkoilun ja lounaan jälkeen katselin ihastellen kun Aleksanteri työnteli nuken vaunuja. Minusta oli tosi hellyttävää kun pikkupoika hoisi nukkevauvaa! Totuus paljastui kuitenkin hetken päästä kun vaunuista paljastui kasa autoja, helikopteri ja pari lentokonetta. Oli siellä toki vauvakin, mutta se oli ryntätty aika ahtaalle.

Iltapäivällä veimme Aleksanterin kanssa Sofian naapurin tytölle leikkimään, join siellä kahvikupillisen, höpöttelin hetken ja tulimme kotiin vähän ennen kuutta. Topikin oli jo siinä välissä kerinnyt kotiin asti. Sofia haettiin joskus puoli seiskan maissa, neiti söi myöhäisen päivällisen ja illalla vielä laitettiin toisen kerran takkaan tulta. Takkatuli on kyllä ihana!

Aleksanterille ei olisi uni tullut illalla millään vaan hän räpsytteli sängyssään seisten makuuhuoneen valoja pari tuntia ja sen on kyllä tänään huomannut. Pikkupoika on ollut tosi kiukkuinen kun yöunet jäivät vähiin. Poistin nyt muuten kattovalaisimesta lamput, joten pikkupoika ei saa enää niitä räpsyteltyä. 😀 Päikkäreille mennessä ei ainakaan mennyt hermot – saa nähdä miten käy yöunille menon suhteen! 

Tänään käytiin aamupäivällä kaupassa ostamassa lasten pikkuserkulle yksivuotislahja ja huomenna onkin ihana pyhäpäivä. Kiva lyhennys tähän ensimmäiseen lomanjälkeiseen arkiviikkoon!

-R