Miniloman yksi parhaista puolista (ja tarkoitus) oli ehdottomasti se, että teoriassa sai nukkua! Minullehan on näköjään jäänyt se kahden tunnin välein heräily päälle eli siis en enää osaa itse nukkua vaikka saisinkin. Muistan, että Sofian vauva-aikana oli sama homma! Se vaatii kaiketi hieman aikaa, että sitten joskus kun Aleksanteri alkaa nukkua, alan itsekin. Kuitenkin on eri asia heräillä yöllä kun kukaan ei huuda pää punaisena! Saa jatkaa uniaan silloin kun itse haluaa eikä kukaan pidä väkisin hereillä.

Sunnuntai alkoi Klaus K:n herkullisella aamupalalla.

Toinen kahvi vielä huoneessa ja kamat kasaan!

Käytiin tsekkaamassa Roihuvuoren Kirsikkapuisto. Kaunistahan siellä oli!

Välissä vielä shoppailtiin, kahviteltiin S:n ja T:n luona, ostettiin jätskit ja lähdettiin ajelemaan kohti Tamperetta.

Haettiin lapset ja Sulo mammalasta (Leo oli mökillä) ja kotiin päästyä oli tuliaisten jaon aika.

Ostin muuten itselleni KappAhl:lta tälläiset Jogger Jeansit. Pitäisi näyttää farkuilta, mutta tuntua verkkareilta. Nähtäväksi jää!

Kyllä lomalla on aina ihanaa, mutta koti on koti. Arki on iskenyt päälle ja tänään serkkuni tyttärensä kanssa olivat täällä meidän seuranamme. Olimme puistoilemassa ja lounastelimme yhdessä. Huomenna menemme vuorostaan heidän luokseen! Siskoni ja hänen tyttärensä tulevat mukaan. Kiva päivä siis luvassa kunhan yöstä selviämme. Ihan mahdotonta rallia ne kun ovat. Herätään kahden tunnin, parhaillaan tunnin, välein! Mutta onneksi tiedän, että ”this too shall pass”.