Olen lapsuuteni asunut pohjoisessa osassa Suomea. Joulun aika on muistoissani pimeää, kylmää, lumista, tunnelmallista. Jouluna äidin kanssa leivottiin aina piparkakut, pasteijat, tortut sun muut sekä valvottiin kinkun paistumista uunissa. Jouluherkuista alettiin puhumaan jo paljon ennen joulua ja herkkuja syötiin monta päivää joulun jälkeenkin. 

Keniassa joulun aika poikkeaa tietysti erittäin paljon siitä, mihin olen Suomessa tottunut. Joulukuu on yksi vuoden kuumimmista ja kuivimmista kuukausista. Jouluna koululaisilla on yleensä pisin loma ja uusi lukuvuosikin alkaa tammikuussa. Joulu on yleistä loma-aikaa myös työssäkäyville ja siten suosittua aikaa matkustaa esimerkiksi rannikolle tai ulkomaille. 

Keniassa ei ole perinteisiä jouluruokia tai -leivonnaisia vaan jouluna syödään samoja ruokia kuin minä tahansa muuna juhlapäivänä. Leipomistarvikkeet ovat suomalaisten supermarkettien laajaan valikoimaan tottuneelle vähän kiven alla, mutta olen täällä asuttujen vuosien aikana oppinut etsimään oikeista paikoista. 

Perheenjäseneni ja ystäväni Suomessa tietävät minkälaiset taitoni leipomisen ja kokkaamisen suhteen olivat, kun muutin Keniaan. En ollut koskaan leiponut korvapuusteja tai pasteijoita yksin ja ruokabravuurini oli karjalanpaisti. Karjalanpaisti, johon pitää itse vain kuoria porkkanat ja sipulit, laittaa ne valmiiksi leikattujen lihojen, mausteiden ja nesteen kanssa uuniin. Osasin muun muassa tehdä valmisperunamuusista liisteriä, polttaa valmispitsan uunissa ja aiheuttaa savuvahinkoja kanansiipiä paistaessani. 

Joka joulu olen Keniassa leiponut perinteiset lihapasteijat, tortut ja piparkakut sekä tehnyt joululaatikoita kenialaisella twistillä. Kinkun sijaan joulupödässämme on pulled pork:ia, koska valmiiksi suolattuja kinkkuja en ole täältä vielä löytänyt. Ehkäpä jonakin jouluna suolaan kinkun itse. 

Taikinat torttuihin, pasteijoihin ja pipareihin teen itse, koska valmistaikinoita en ole pahemmin löytänyt. Tai jonkinlaista lehtitaikinaa löysin, mutta se oli erittäin kallista. Niille lukijoille, jotka ovat tottuneet tekemään taikinat itse, tämä ei varmasti kuulosta kummoiselta, mutta minulle niiden opettelu nettiohjeiden avulla oli iso juttu. Torttujen luumutäytteen teen myös itse kuivatuista luumuista, joten kaikki leivonnaiset on kyllä alusta loppuun asti itse leivottuja. 

Esikoisemme Lili leipomassa pipareita viime jouluna. Tämän vuoden piparit on vielä leipomatta.

Olemme kolmena joulua peräkkäin tehneet miehen kanssa piparkakkutalon jouluaattoyönä lasten ollessa nukkumassa. Viime talvena lasten ilo olikin ylimmillään, kun olimme tehneet muumitalon!

Meillä on pienenpieni joulukuusi, jonka koristelemme joka vuosi lasten kanssa. Samoihin aikoihin laitamme muutkin koristeet esille ja teemme mm.lumihiutaleita voipaperista suomalaista, talvista joulutunnelmaa luomaan. 

Alin lumihiutale on minun tekemä ja kaksi ylempää mieheni. Kumpi meistä on insinööri? 

Tässä toissa vuoden kuusenkoristelua. Jukka-koiraa valitettavasti ei enää ole kuin meidän kaikkien muistoissa.

Parasta kenialaisessa joulussa on, että joulun pääpaino ei ole lahjoissa eikä kulutuksessa vaan perheessä, yhdessäolossa, hiljentymisessä ja joulun sanoman muistamisessa. Rauhaisaa, kiireetöntä joulunaikaa sitä juhliville lukijoilleni! 

Loppuun vielä kuvia tämän päivän jouluvalmisteluista.