Blogin tulevaisuus?

 

Mökki-3.jpg

 

Viimeisen parin kuukauden aikana olen kamppaillut tämän blogin kanssa. Ei sen takia, etteikö kiinnostaisi – kiinnostaa ihan helvetisti: työpöydällä on kansioittain kuvia ja muistiinpanot täynnä postausaiheita.

 

Olen fiilisihminen ja teen kaikki päätökset sen perusteella miltä tuntuu. Jos tänään ei tee mieli päivittää blogiin uusista meikeistäni, en sitä tee. Se tuntuisi teennäiseltä ja väkinäiseltä. Te lukijat huomaatte heti, mikäli postauksesta puuttuu sielukkuus. Silloin jään hyvin etäiseksi ja se ei ole tietenkään tarkoitus. Tosin niin on saattanut käydä, koska blogissa on ollut hiljaisinta koskaan.

 
 

Viimeiset pari kuukautta ovat toki olleet melko hektisiä. Olen maailman kiitollisin kaikista duuneista ja reissuista, jotka ovat pitäneet kiireisinä. Ja tuntuu siltä, että olen koko kevään toistanut itseäni näiden kanssa. En tiedä osaatteko iloita kanssani vai ärsyttääkö se, että kokoajan tapahtuu kaikkea uutta ja jännää? Siispä olen myös tietoisesti jättänyt päivittämättä peruskuulumiset. Pelkään koko ajan, että joku loukkaantuu siitä, että mulla on kivaa. Hitto, miten ärsyttävä juttu, josta pitäisi päästä yli.

Luin Natan postauksen asuntosijoittamisesta ja vahingossa rullasin kommenttiosioon. Parin ensimmäisen kommentin jälkeen lopetin ja alkoi ärsyttää Natan puolesta, kun hän hyvänä tyyppinä jakaa omia kokemuksiaan ja ne lytätään. Toki tässä (ja oikeastaan missä tahansa ammatissa) pitää kehittää paksu iho ja aina riittää jengiä, joita vituttaa oma tekeminen. Varsinkin, jos avaa omaa elämäänsä kaikkien nähtäville.

 

Mökki.jpg

 

Joka tapauksessa, muistan sanoneeni viime talvena poikaystävälleni, että en voisi koskaan muuttaa pois Suomesta, mutta ihanteellisinta olisi olla esim. talvet poissa tai tehdä jokin reissu kerran kuussa. Siinä missä ennen kävin kerran vuodessa ulkomailla, oli tänä keväänä poikkeuksellinen ja olin kuin olin matkoilla kerran kuussa.

Ja aivan tahattomasti ne unelmat toteutuu, kun niistä puhuu ääneen.

Olen nöyrän kiitollinen joka ikisestä matkasta, mutta onhan se aika paljon lentopäästöjä tuonne meidän ilmakehään ja se vähän ahdistaa.

 

Mitä tulee blogin tulevaisuuteen. Olen selaillut vanhoja postauksiani ja voi että, miten hyvää matskua sieltä löytyikään. Olen unohtanut itseni jonnekin matkan varrelle. Olen unohtanut sen, mistä lähdin.

Eräs ystävä muistutti mua viime viikolla siitä, että “jos tuntuma on kadoksissa, pitää muistella itseään alkuaikoina; mitkä asiat motivoi aloittamaan ja mitkä olivat silloin tärkeitä asioita”.

 

Mökki-2.jpg

 

Kuten sanottu, matskua riittäisi, mutta mitä jos ei ole enää mitään järkevää sanottavaa?

Ketä ihan oikeasti kiinnostaa? Ei kukaan muista enää vuoden päästä, mitä katsoi somesta tai luki blogeissa – jos itse kirjoittajakaan ei enää muista.

 
 

Kommentit (12)
  1. Lukutaidoton
    24.6.2018, 19:29

    Sattumoisin luin Natan lukijakommentteja ja huomasin ettet ilmeisesti ollutkaan lukenut niitä laisinkaan.
    Hyvää ja järkevää pohdintaa. Se ettei satu olemaan bloggaajan kanssa samaa mieltä, ei mielestäni ole kritiikkiä. Se on eriävä mielipide. Jos se johdosta pahoittaa mielensä, ansaitseekin vaipua bittiavaruuteen.
    Pitää osata lukea. Sitten olla hetki hiljaa. Ja sitten vasta kimpaantua kommentista.
    Yleensä 30 sek on hyvä aika pysähtyä ja mietti seuraavaa moovia.

    1. Ihan totta. Luin sieltä pari ensimmäistä, enkä halunnut jatkaa niiden jälkeen 🙂

  2. Ahh ihanaa kirjoitin äsken kommentin, mutta se taisi kadota.. Noh kirjoitanpas uuden.
    Luen ehkä maksimissaan neljää eri blogia ja niitäkin todella vaihtelevasti. Sinun blogiasi tulee luettua eniten sillä sinusta välittyy aito ja avoin kuva ja blogistasi välittyy aina hyvä fiilis.
    Uskon, että aina ei ole fiilistä kirjoittaa blogia ja sekin on enemmän kuin fine, kyseessä on kuitenkin sinun blogisi.
    Ja jos joku blogin lukija ärsyyntyy siitä, että sinulla on hauskaa ja nautit elämästi, niin en usko että edes kaipaat sellaisia lukijoita. 😉

    1. Voi että, ihanaa. Kiitos kommentistasi <3 Et tiedäkään mitä se merkitsee.

      Oot ihan oikeassa ja oon mulla on käynyt hyvä tuuri, kun te ootte fiksuja ja osatte myös iloita muiden puolesta <3 Kiitos siitä!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *