Kesä tuli ja kaikki muuttui: RUUSUN AIKA!

Tämän kevätkesän jälkeen mikä hyvänsä hengähdystauko on tarpeen. Suurin muutos oli maantieteellinen, sillä pakkasin kimpsut ja kampsut koppikärryyn ja muutin pois pohjoisesta. Sen mukana on tullut rykelmä muitakin muutoksia arkeen ja elämäntyyliin. Ei siis ole varmaan ihmekään, että näiden muutosten alla ja aikana myös tuoksumaku on muuttunut, ja suurin muutos on ollut se, että en enää inhoa ruusua hajuvesissä!

Olen edelleen aika nirso ruusujen suhteen, mutta Parfums de Marlyn Delina Exclusif esitteli minulle pehmeän, mehukkaan ruusun, kun taas Byredon Rose of No Man’s Land oli kuivakampi, hiukan mausteisempi, mutta silti todella nautinnollinen ruusu. Se taisikin olla ainoa Byredo josta olen ihan varauksetta nauttinut, mutta siitä lisää toiste…

Löysin myös muuttolaatikoista kauan sitten kadonneeksi luulemani Tauerin 10 Une Rose Vermeillen, jonka alku on edelleen hiukan pistävä nokkaani, mutta todella kaunis ruusu. Tauerin hajuvesiin aion perehtyä paremmin myöhemmin, kun pakottavin ruusunhimo on ohi.

En ole vielä päättänyt, hankinko ihan varta vasten jonkin ruusutuoksun, mutta siltä varalta että hankin, haluaisin kokeilla Frédéric Mallen Portrait of a Ladya uudestaan, sillä ensikokeilulla muutama vuosi sitten en todellakaan osannut arvostaa sitä. Myös ns. normaali Delina on kokeiltavien listalla, samoin État Libre d’Orangen  Rossy de Palmalle tehty Eau de Protection. Jos joskus löydän näytteen, niin myös Bottega Venetan Eau de Velours on kokeiltava, mutta saatan jopa uskaltautua sokko-ostoksille!

Testauslistan lisäksi myös toive/ostoslista on mennyt uusiksi. Toukokuun alussa kirjoittelin niitä näitä mukavia kesäisistä raikkaista tuoksuista, ja ostin niistä Paco Rabannen Olympéan sekä Dolce & Gabbanan Light Blue Sunin. Molemmat ostin haistamatta etukäteen, ja saatan kirjoittaa siitä prosessista jotain erikseen.

Tämänhetkinen fiilis on semmoinen, että ns. raikkaiden tuoksujen kiintiö olikin sitten siinä, pl. ehkä jokin välimerellinen kesätuoksu Acqua di Parman sinisistä pulloista. Miksei myös Aqua Allegorioista. Suihkautin Granada Salviaa kauppareissulla päälleni, ja se kesti yllättävän hyvin – vaatteissa yli 24 tuntia.

Uusi toivelista on siis tekeillä, nyt hieman pidemmällä tähtäimellä. En tiedä vielä missä järjestyksessä, mutta ainakin nämä haluan elämääni:

1. Mitsouko, tietysti
2. Putain des Palaces, État Libre d’Orange
3. ??

Saa nähdä, mitä kaikkea ruusuinnostukseni tuo tällekin listalle ja lopulta elämääni! Jos on ruusutuoksuvinkkejä, niin tänne saa lähettää, kiitos! 🙂

Voit lukea vanhempia tekstejäni tuoksuista osoitteessa kuavsui.wordpress.com ja seurata minua instagramissa nimellä @kuavsui.