10 x parasta just nyt

Kirjoitin tovi sitten siitä, että haluaisin päästä eroon sitten kun -ajattelusta ja muistaa nauttia perusarjestani ihan joka päivä (juttu täällä) sen sijaan että odottaisin seuraavaa viikonloppua, seuraavaa lomaa, seuraavaa mitävaan. No, voin kertoa että viime aikojen pyörityksessä sitä on ollut aika vaikea muistaa. Päivät ovat olleet aamusta iltaan aikataulutettuja ja oma aika, saati sitten lepäily, on ollut todella kortilla enkä todellakaan ole ehtinyt pysähtymään edes hetkeksi miettimään niitä kivoja juttuja. Siispä on juuri oikea aika listata pikaisesti muutama kiva juttu viime päiviltä!

1. Joululaulut! Ainakin vielä olen ihan innoissani työmatkalla autossani rallattavista joululauluista, tunnelmaa ei yhtään haittaa että vettä sataa tuulilasiin niin etteivät pyyhkijät meinaa pysyä perässä…

2. Jouluvalot! Vitsit, miten tarpeellisia ne ovat tämän pimeyden keskellä. Olen onnistunut ujuttamaan yhdet joka huoneeseen keittiötä lukuunottamatta vaikkei mies ole näistä niin innoissaan. Kyökinkin vielä fiksaan ennen aattoa…

3. Työkaverit! Ai että, millaisten tyyppien kanssa saan tehdä hommia.

4. Neljä nukuttua yötä peräkkäin! Silläkin uhalla, että ensi yönä meillä raikaa kaikkien aikojen konsertto, on pakko hehkuttaa sitä tunnetta jonka saa nukkumalla useampana yönä peräkkäin keskeytyksettä 23-6.30. En edes muistanut, millaista tämä on!

5. Suits! Olemme miehen kanssa ihan vähän koukussa.

6. Bosu! Kaksi edellistä PT-treeniä on tehty bosun voimin, ja voin sanoa löytäneeni varsinaisen frienemyn. Vitsit, miten ärsyttävää voi olla kun yksinkertainen askelkyykkykin aiheuttaa haasteita, mutta keskivartalo tykkää.

7. Kaksi sateetonta päivää putkeen! Olipa outoa ja ihanaa nähdä pitkästä aikaa sinistä taivasta. 

8. Unohdus! Jätin eilen epähuomiossa salikassin aamulla kotiin, joten jouduin koukkaamaan töiden jälkeen kodin kautta sitä hakemaan – ja kävelemään salille, sen sijaan että olisin mennyt sinne suoraan töistä autolla. Ja olin niin iloinen, että jouduin! 20 minuutin verran raitista ilmaa ja loistava pieni alkulämppä bosu-treenille.

9. Se tunne, kun saa idean! Osoittautui idea sitten myöhemmin hyväksi tai huonoksi, on ihan mahtavaa kun se lamppu päässä syttyy aivan yhtäkkiä. 

10. Kiitti! Ilmeisen huonotapaisten vanhempien lapsi ei ole myöntynyt sanomaan kiitos jotain saatuaan, vaikka olemme sitä vaihtelevalla panostuksella yrittäneet opettaa. Mutta nyt! Annoin eilen lapsoselle rusinoita. ”Miten sanotaan?” utelin. Lapsi tuijotti takaisin tyhjä katse silmissään. ”Sanotaan kiitos!” opastin. Lapsi vaelsi jo olohuonetta kohti. ”Osaatko sanoa hienosti kiitos?” maanittelin vielä. ”KIITTI!” kuului olohuoneesta. JES!! :D