Pataleivän pauloissa
Vastapaistettu, sisältä pehmeä ja päältä rapea vaalea leipä on niin hyvää. Valkoista, ravinneköyhää hiilarihöttöä, tiedän! Mutta se maku, ah. Onneksi oman ruokafilosofiani mukaan ihan kaiken ei tarvitsekaan aina olla niin terveellistä – varsinkin kun parinsadan metrin säteellä kotiovestamme on kaksikin leipomon myyntipistettä, joista toinen on tällä viikolla muuttamassa vieläkin lähemmäksi. Näin ollen uunituoreen herkkuleivän houkutusta on siis aika ajoin täysin mahdotonta vastustaa.
Tällä kertaa ihanuus paistui kuitenkin omassa kotiuunissa. Kokeilussa oli nimittäin tuo viime syksynä trendikkääksi pompsahtanut pataleipä (kuten tavallista, olen vähän myöhässä näissä jutuissa). En ole kummoinenkaan leipuri, enkä oikeastaan koskaan tee itse leipää, sämpylöitäkin harvoin. Pataleivän resepti on kuitenkin niin simppeli, että olihan sitä kokeiltava – edes iki-inhokkiani eli vaivaamista ei ohjeen huolellisesta tavaamisesta huolimatta löytynyt!
Totuuden nimissä tosin kerrottakoon, että tällä kertaa mies teki likaisen työn, siis taikinan. Vanhempainvapaalaisen harteille jäi yön yli kohonneen taikinan heilauttaminen pataan ja kuumaan uuniin.
Lopputulos? Täydellinen.
Meidän leipämme valmistui tällä Kotivinkin ohjeella, jotta ihan pikkiriikkisen muokattiin suolamäärän ja rasvan osalta:
- 4 dl vehnäjauhoja
- 3 dl hiivaleipäjauhoja (kuulin, että myös sämpyläjauhoilla oli päästy onnistuneeseen lopputulokseen)
- 1 tl suolaa
- 0,5 tl kuivahiivaa
- 3,5 dl vettä
- voita padan voiteluun
Yhdistä kuivat aineet, lisää lämmin vesi ja sekoita (älä vaivaa!). Kohota 12-24 tuntia huoneen lämmössä. Kumoa taikina pöydälle, muotoile kevyesti palloksi, kohota liinan alla vielä 30 minuuttia. Nosta taikina uunissa kuumennettuun tulikuumaan, voideltuun pataan ja paista 225 asteessa ensin puoli tuntia kannen alla ja vielä vartti ilman kantta.
Pataleivän teko oli niin helppoa, että tuoreen vaalean leivän paistaisi vaikka joka päiväksi. Ihan niin pitkälle ei oma ruokavaliojoustoni kuitenkaan veny – ensi kerralla sitten taas niitä terveellisempiä herkkuja. Yksi kesäinen resepti onkin jo mielen (ja kielen) päällä…