Ruokavaliotrendit Hesarin syynissä
Viime aikoina Helsingin Sanomissa on ilahduttavasti ollut useampikin mielenkiintoinen juttu nykyisistä ruokavaliotrendeistä. Esimerkiksi tänään Torstai-osiossa oli mainio artikkeli maidottomasta ruokavaliosta, viime viikolla syynissä olivat erilaiset makeuttajat pöytäsokerista hunajaan ja trendikkääseen agavesiirappiin. Toissa syksynä, rasvakeskustelun käydessä ehkä kuumimmillaan, puolestaan vertailtiin 20 eri kasviöljyn koostumusta ja terveellisyyttä.
Ystäväpiirini ruokavaliokeskusteluissa olen ollut se vähän nuiva ja skeptinen tyyppi, mitä tulee uusimpiin trendeihin. En jotenkin jaksa uskoa, että yhtäkkiä gluteenittomuus tekee meidät kaikki autuaammiksi, tai että kookosöljyllä on ihmeellisiä parantavia voimia. Minusta on outoa, että yhtäkkiä maito ei tunnu sopivan oikein kenellekään, tai että antioksidantteja tai välttämättömiä hivenaineita saadakseen niitä pitää lennättää maailman toiselta puolelta ja sekoitella jauheina aamupuuroon.
Ravitsemus ja ruokavalio ovat suuria tunteita herättäviä aiheita, ja suurin osa aiheen ympärillä käytävästä keskustelusta tuntuukin olevan hyvin tunnepitoista ja musta tuntuu -tasoista. Esimerkiksi juuri maidottoman ruokavalion hyötyjen suhteen olen jäänyt kaipaamaan tukevampia perusteluita, kunnollista tutkimustietoa, riippumattomien asiantuntijoiden lausuntoja – mutta ollut kuitenkin niin laiska, etten ole jaksanut lähteä niitä erikseen kaivelemaan. Siksi olen todella ilahtunut että Hesari on tehnyt sen puolestani.
Ennen kuin kukaan ehtii vetää hernettä nenään, heitän väliin disclaimerin – tietenkin jokainen saa syödä niin kuin tahtoo ja kokee itselleen parhaaksi. Uskon, että maito tai gluteeni ei vaan sovi jokaiselle, ja että moni tuntee saavansa eksoottisista superfoodeista lisäboostia. Sen sijaan asia, joka minua häiritsee – ja nyt tullaan tämän postauksen pointtiin – on tietynlainen kritiikittömyys, joka välillä nostaa päätään. Varsinkin näissä terveys- ja hyvinvointiblogien ympyröissä (joihin omakin blogini kuuluu) tuntuu, että tietyt jutut ovat jo ihan normia – itsestäänselvyyttä, ilman että vaivaudutaan pohtimaan, onko asia todella juuri niin.
Esimerkiksi se, että kylmäpuristettu kookosöljy nyt vaan on terveellistä. Miksi? Se on 90-prosenttisesti kovaa rasvaa. Olen kuullut väitettävän, että se kookosöljyn kova rasva onkin jotenkin terveellistä kovaa rasvaa – mutta millä tavalla, se ei ole tähän päivään mennessä selvinnyt.
Tai että teollisesti käsitelty mikä-tahansa nyt vaan on aina huonompaa kuin luonnollinen vaihtoehto. Miksi? Liian usein vastaus tuntuu olevan se, että ihmisen nyt ei vaan kuulu syödä mitään teollisesti käsiteltyä, koska elämme edelleen kivikautisissa kehoissa tai jotain. Samaa periaatetta käyttäen meidän ei tietenkään myöskään kuuluisi elää yli 30-vuotiaiksi.
Tai maidottomuuskeskustelussa: että ihmistä nyt vaan ei ole tarkoitettu juomaan lehmän poikaselleen valmistamaa maitoa. Eräs kauramaitovalmistajakin mainostaa omaa tuotettaan lauseella ”milk that is made for humans” – mutta onko ihmistä tarkoitettu juomaan viljellystä kaurasta tehtyä maitoakaan? Tuskin kaura niitä jyviään valmistaa varta vasten ihmisten ravinnoksi.
Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan nuo Hesarin artikkelit kokonaisuudessaan. Ainakin minusta ne olivat ihan hyviä tiivistelmiä aiheistaan ja lähtökohtaisesti neutraaleja, lähteet luotettavia kuten Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntijoita ja isojen yliopistojen tutkimuksia. Pikatiivistelmänä – rasvavertailu: esim. rypsiöljy pärjäsi hyvin useammallakin terveysmittarilla, kookosöljy ei oikein millään. Makeuttajavertailu: taatelit pieninä määrinä ehkä parempi vaihtoehto kuin sokeri, muilla makeuttajilla ei merkittäviä eroja. Maidoton ruokavalio: maidolla ei todettuja terveyshaittoja, todennäköisesti hyödyllistä mutta monipuolisella ruokavaliolla ei välttämätöntä.
Yhteenvetona – en ole edelleenkään vakuuttunut näiden uusien hittidieettien yleispätevyydestä. Toimivat varmasti joillekin, mutta itse jatkan vanhalla tylsällä linjalla eli tavallisen ruoan parissa – onneksi sekin on kuulemma pian taas trendikästä!
Jos jaksoit lukea tänne asti – mitä mieltä olet? Herättävätkö trendikkäät ruokavaliot intohimoja suuntaan tai toiseen?