Ihana arki

Pitkien pyhien jälkeen perusarki tuntuu taas niin raikkaalta! Tietty lomalla köllöttely ja öllöttely koko perheen kesken on aivan ihanaa, vaikka tällä kertaa jokaista perheenjäsentä vuorotellen vaivannut, tyttöön hurjimmin iskenyt flunssa varmisti, ettei unta tullut liikaa… Mutta se arki, se arki! Tykkään, kun päivärutiinit rullaa, laitetaan vauvatreffit ja liikuntahetket kalenteriin ja syödään hyvää, ravintorikasta lounasta lounasaikaan eikä päivän sadatta suklaakonvehtia iltapäiväkahvilla.

Eilen aamulla, heti tytön tipahdettua aamupäiväunilleen, tein kotitreeninä jälleen sen pepputreenin kevennetyn version. Alunperin suunnittelin tekeväni sen kerran viikossa, takapuoli-torstai -henkisesti, mutta en vaan malttanut odottaa! Nyt treeni sujui jo sutjakammin, mutta hiki virtasi ja syke nousi edelliskerran malliin. Erittäin tehokas vajaan vartin setti siis! Tällaiset lyhyet pinnistykset sopivat niin hyvin tähän nykyelämääni, kun sitä muutakin tekemistä ehtii kertyä niin paljon näihin omiin hetkiin. Näitä lyhyitä rutistuksia voi halutessaan/ehtiessään sitten tehdä vaikka useamman päivässä.

Tämän päivän sain aloittaa pitkästä aikaa hyvien yöunien jälkeen – voiko parempaa tunnetta ollakaan? Tyttö heräsi vain kerran yöllä ja jaksoi nukkua aamulla lähemmäs seitsemää, mahtava suoritus meidän huushollissa! Aamupalaksi pyöräytin tuttuun tapaan smoothien, tällä kertaa mustikoista, mansikoista, maitorahkasta ja mantelimaidosta sekä tuoreesta mintusta. Avokadot pehmenevät vielä hedelmäkorissa, joten rasva-annokseksi napsin kourallisen cashew- ja saksanpähkinöitä.

Aamulla sain myös muistutuksen hyvän ja riittävän syömisen merkityksestä. Skippasin nimittäin eilen kiireessä illallisen kokonaan, ja aamulla heräsin ihan järkyttävään nälkään ja hiilarihimotukseen. Ennen smoothieta oli siis pakko nauttia kahvin kanssa ensihätään oikein perinteinen juustovoileipä. Mikäpä siinä. Tänään laitetaan taas ruokailut kuosiin, alankin tästä puuhaamaan värikästä lounasmunakasta.