Kärsimätön kuumuudessa: juoksuohjelman viikko 6
Puolimaratonille valmistavan juoksuohjelmani kuudennella viikolla olimme siis lomailemassa Kroatian auringossa. Viikolle ohjelmoidut lenkit olivat:
- 30 minuuttia kevyt hölkkä + 10 minuuttia kohtuuvauhtista juoksu (70-80% maksimista)
- 40 minuuttia kevyt hölkkä
- 40 minuuttia kevyt hölkkä
- (vapaaehtoinen) 1 minuutti kävelyä, 1 minuutti kohtuuvauhtista juoksua, yhteensä 30 minuuttia
Noh, kuten jo aiemmin kerroin, neljää kertaa en ehtinyt viitsinyt vetää lenkkareita jalkaan. Kootut selitykset: päivisin liian kuuma, joka toinen ilta oli minun vuoroni nukuttaa lapsi jonka jälkeen oli ”liian myöhä” lähteä lenkille, kesäillasta nautiskelu viinilasi kädessä terassilla houkutteli enemmän. Tuo viimeinen taisi olla se painavin syy…
MUTTA kaksi lenkkiä tuli juostua lomalla (lomaurheiluhistoriani huomioiden olen aika tyytyväinen itseeni!) ja vielä yksi sitten kotona, eli normaaliin kolmen lenkin viikkotahtiin päästiin. Ei siis hätää!
Huomasin, että juokseminen on mitä mainioin tapa tutustua ympäristöön matkoilla. Ensimmäisenä lenkki-iltana kävin kiertämässä läheisen kylän vanhaa, melko idyllistä keskustaa. Seuraavalla kerralla hölköttelin rantaan ja havaitsin, että pienen venesataman ympäristö, joka ei ollut vaikuttanut kovin erityiseltä käydessämme siellä aiemmin lounaalla, olikin iltahämärässä syttyvissä valoissa ja ravintoloista kantautuvassa puheensorinassa varsin viihtyisä. Ilman näitä muutamaa iltalenkkiäni minulle olisi jäänyt lähiympäristöstämme ihan erilainen mielikuva!
Lenkkeilyturismin lisäksi juoksuohjelman kuudes viikko toi mukanaan hienoisia kärsimättömyyden tunteita. Eikö vieläkään kovempia lenkkejä? Ensi kuussa pitäisi juosta kymppi Midnigt Runissa kovempaa kuin olen ikinä ennen juossut ja tällä hetkellä ei ole toivoakaan, että pääsisin tavoittelemaan kilometrivauhtiin. Juttelin asiasta PT:n kanssa, joka rauhoitteli muistuttamalla, että elokuun loppuun on vielä runsaasti aikaa, ja että tyypillinen virhe tavoitteellisessa juoksuharjoittelussa on treenata alusta alkaen liian kovaa. Tärkeämpää on se peruskunto, peruskunto, peruskunto. Sen päälle lähdetään sitten rakentamaan vauhtikestävyyttä.
Okei. Onhan tässä vielä aikaa. Myönnettäköön, että olen (hermostuksissani) viime aikoina saattanut vetää muutamia kevyeksi hölkäksi aiottuja lenkkejä hippasen kovempaa kuin on tarkoituksenmukaista – se loppuu nyt, palaan ruotuun! Kevyt on kevyttä ja sillä selvä. Ja onneksi seuraavien viikkojen ohjelmassa onkin jo näkyvissä vähän vauhdikkaampia lenkkejä…
Aiemmat postaukset juoksuohjelmasta: viikko 1 / viikko 2 / viikko 3 / viikko 4 & 5