Kunnon tavoitteet 2015
Vuoden vaihtuessa tehdään lupauksia paremmasta elämästä, eikös vaan. Musta uuden vuoden lupausten tekeminen on ihan kiva perinne (aina pitää yrittää, vai mitä!), vaikka useina vuosina ne on tehty pilke silmäkulmassa ja unohdettu viimeistään helmikuuhun mennessä*.
Uuden vuoden hengessä ja omia perinteitäni ylläpitäen päätin siis luvata jotain myös tälle vuodelle. Kun nyt aika tarkkaan vuoden mittaisen vauvalöllöilyn (hankalan loppuraskauden liikkumattomuus + vauva-ajan sekamelskan aiheuttama huono syöminen, epäsäännöllinen liikkuminen ja muu epämääräinen elämä) jälkeen olen todellakin TOSISSANI tässä timmimmän ja fressimmän olemuksen tavoittelussa, haluan että tänä vuonna lupaukset kestävät sinne helmikuun paremmalle puolellekin. Päätinkin siis lupausten sijaan ajatella tavoitteita. Lupaukset voi rikkoa, ja sen jälkeen on liian helppoa unohtaa koko juttu, mutta tavoitteista voi pitää kiinni vaikkei niihin jatkuvasti pääsisikään!
Siispä:
Kunnon mamman Mamma kuntoon -tavoitteet vuodelle 2015
Liikunta:
- Joka päivä jotain liikuntaa. Siis jotain. Kärrykävelyä, joogaa, kotijumppaa, luistelua, mitä vaan.
- Astangajoogaa 2 kertaa viikossa. Tämä on realistista, en vaan ehdi useammin joogasalille. Pikkutakiaisen kanssa kotijoogasessiot puolestaan ovat osoittautuneet lähinnä… vauvanviihdytyssessioiksi (on ihan älyttömän vitsikästä kiivetä äidin selkään vaikkapa kulma-asennossa).
- Lihaskuntotreeniä 2 kertaa viikossa. En ehdi salille, joten tämä on oltava kotona (ellen karsi joogasta).
- Enemmän kehonhuoltoa. Tässä olen tosi huono! Vauvaelämä jumittaa lihaksia (tosin ihan eri lihaksia kuin toimistotyö). Jooga auttaa, mutta haluan saada päivittäiseen rutiiniini edes lyhyen liikkuvuusharjoituksen.
Ravinto:
- Höttöhiilarit minimiin. Kasvikset, ruisleipä, täysjyväviljat jees, valkoinen jauho ja erityisesti sokeri no-no.
- Enemmän kasvikunnan tuotteita. Vihanneksia roppakaupalla, mutta myös maidon osittaista korvaamista vegevaihtoehdolla, lihan osittaista korvaamista kasvisproteiinilla.
- Vettä 2-3 litraa päivässä.
- Herkut erityistilanteisiin! (Paitsi joskus on vaan pakko saada suklaata. Tai pullaa.)
Näillä mennään.
*Pari vuotta sitten tosin päätin, että sinä vuonna aion ottaa valokuvia paljon ja systemaattisesti niin tärkeistä kuin arkisistakin hetkistä – ja se lupaus piti! Kuvia tuli otettua ja niitä on ollut tosi hauskaa katsella. Valokuvien avulla mieleen nousee niin paljon sellaisia muistoja, jotka muuten jäisivät unholaan.