Kaikki elämäntaito-oppaansa lukeneet tietävät, että kiireestä puhuminen lisää kiireen tunnetta entisestään. Olen kieltämättä valittanut kiirestä täällä blogin puolella enemmän kuin laki sallii… Mutta menköön nyt vielä kerran kiellon päälle. 😉

Syksy on perinteisesti ollut mulle sellaista uusien alkujena aikaa. Elokuun ensimmäiset pimeät illat ja viileämmät päivät ovat tuntuneet yleensä virkistäviltä, ja kesän lomailun jälkeen olen ottanut innolla vastaan paluun arkeen rutiineineen ja rytmeineen.

Tänä vuonna on ollut vähän eri tunnelma – kesä ei tuntunut pitkältä, eikä varsinkaan löysältä. Pidin lomaa hiukan totuttua vähemmän eli kolme viikkoa (hyvä sekin tietysti), ja osittainen arki alkoi rullata jo heinäkuun puolivälissä, kun palasin töihin. Töiden jälkeisistä vapaahetkistä remontti tietysti haukkasi ison osan, mutta lisäksi halusin pitää kynsin hampain kiinni kesälomafiiliksestä mahdollisimman pitkään. Niinpä ajoin mökille töiden jälkeen saunomaan ja uimaan, kävin iltakävelyillä, istuin terasseilla, tapasin ystäviä muuten vaan. Elin todella täyttä kesäelämää.

Enkä valita – kesä oli ihana! Mutta nyt syksyn alkaessa huomaan, että tarvitsen todella johonkin väliin sitä hiukan tyhjempääkin elämää. Sitä, kun ei tapahdu mitään. Ei tarvitse tehdä mitään, olla missään tai saada mitään aikaan. En nimittäin ole niitä tyyppejä, jotka eivät osaa vain olla. Minä osaan. Minä tarvitsen sitä, että saan välillä vain olla. 

Niinpä maanantai-iltana, istuttuani ensimmäisen kerran koko päivän aikana kunnolla alas hiukan ennen iltakymmentä, päätin, että on tullut aika ottaa muutama välipäivä kiireestä. Tulla töistä kotiin, olla sopimatta mitään mikä vaatii kotoa poistumista tai muuta kummempaa ponnistusta. Olla kotona, laittaa ruokaa, puuhailla normaaleja arkijuttuja. Laittaa tyttö nukkumaan ja istua sen jälkeen sohvalle. Tekemään ei-mitään.

Ja kuulkaa, kyllä on ollut ihanaa. Ja kyllä on tullut tarpeeseen. Huomenna taas luvassa remonttisäätöä ja lenkkiä, mutta nyt laitan koneen kiinni ja nautin vielä välipäivän viimeisistä, kiireettömistä hetkistä.

Rentouttavaa loppuviikkoa – muistakaa höllätä välillä! 🙂

Kuvat mökiltä, jossa on erityisen helppoa ”vain olla”.