Sittenkin sporttiviikonloppu
Mies on ollut reissussa torstaista asti, joten viikonlopun mahdollisuudet muuhun treeniin kuin kärryttelyyn tai kotijumppaan näyttivät huonoilta. Toisin kuitenkin kävi!
Lauantaina olin mökillä omien vanhempieni kanssa ja intouduin mökkipaikkakuntamme salille, kun kerran sain jättää tytön hyvään hoivaan. En tosiaan ole käynyt salilla kertaakaan viime kesäkuun jälkeen (a-p-u-a), joten päätin ottaa rauhallisesti ja aloittaa minipainoilla välttääkseni totaalijumin seuraavina päivinä. Liikkeiksi valikoitui aika perussetti:
- Kyykky, 20 kg
- Askelkyykky, 15 kg
- Penkkipunnerrus, 10 kg
- Kulmasoutu, 15 kg
- Pystypunnerrus, 8 kg (mun hartiavoimat on ihan onnettomat ja tämä liike on aina ollut musta ihan kamala)
- Vatsarutistukset pallon päällä
- Sivulankkudippi
Kutakin liikettä tein kolme 12 toiston sarjaa. Maltillisista painoista huolimatta tunsin askelkyykkyjen jälkeen aikamoista vetoa takareisissä, mutta yllättäen siitä ei seurannut mitään sen pahempaa. Salitreeni tuntui pitkästä aikaa hauskalta! Olen vältellyt salia koko syksyn motivaation puutteessa, ehkä se nyt alkaa pikkuhiljaa hiipiä takaisin.
Olisi ehkä syytä alkaa meikata salille, jos aikoo ottaa siellä itsestään kuvia. 😉
Tänään sunnuntaina päätin repäistä ja lähteä uimaan! Hätiin tuli serkkuni, joka ystävällisesti tarjoutui lapsenvahdiksi. En rehellisesti ole käynyt uimahallissa sitten lukioaikojen, joten vähän jännitti. Uimapukunikin on ainakin 15 vuotta vanha, sillä muistan ostaneeni sen yläasteella… Päälle se kuitenkin sujahti! Malli ei ehkä ole se imartelevin saati viimeisten trendien mukainen, mutta hyvin toimi. Sitä paitsi uimapaikakseni valikoitui Yrjönkadun uimahalli, jossa suurimmalla osalla ei ollut uima-asua lainkaan, joten uikkarini tuskin kiinnosti ketään. 😉 Kauhoin puoli tuntia, olo tuntui kevyeltä ja vesi helli salitreenistä kipeitä lihaksia. Altaasta noustessani jalat olivatkin sitten kuin lyijyä…
Kaiken kaikkiaan siis iloinen yllätys treenien suhteen tämä viikonloppu, ja hyvä päätös vähän saamattomammalle viikolle!