Tag: lapsen kanssa

Marraskuu kiiri ohi niin hurjaa vauhtia, että ennen kuin ehdin huomatakaan, joulukuu jo alkoi. Onneksi olemme kuitenkin ehtineet jo hiukan virittäytyä joulutunnelmaan – kotona on jonkin verran joulukoristeluita ja joulukalenteri on korkattu (jo kaksi päivää sitten, kiitos partiolaisten joulukalenterin joka alkaa jo ensimmäisestä adventista!). Viikonloppuna kyläilimme anopin luona Tampereella, ja kävimme samalla reissulla Tallipihalla, jossa […]

Olemme autossa matkalla Tampereelle anopin hoteisiin. Pimeällä moottoritiellä on aikaa ajatella, joten ajattelin listata sekalaisen viikon loppupuolen kunniaksi sekalaisen kokoelman ajatuksiani viime päiviltä (kuvituksena yhtä sekalaisia kuvia puhelimestani).  Olen esimerkiksi miettinyt… …voiko parsakaalia syödä liikaa (lapsi)? Tyttö vetäisi vaikka kokonaisen parsakaalin, jos antaisin. (Hän ei selvästikään ole supermaistaja.) …voiko suklaata syödä liikaa (minä)? Tähän valitettavasti […]

Vaikka täällä etelässä ei ole lumesta tietoakaan (viimeksi aamulla lapsi pomppi iloisena sadevaatteissaan polvensyvyisissä kuralätäköissä), alan olla jo sen verran joulutunnelmissa että laittelin olohuoneen ikkunalaudalle ensimmäiset jouluvalot. En tosiaankaan ole niitä kovimpia joulufiilistelijöitä, jotka aloittavat joululaulujen kuuntelemisen ja kodin koristelun tontuilla viimeistään lokakuussa, mutta olen aina tykännyt joulusta ja ihan erityisesti sen odottamisesta. Tunnelmalliset valot, […]

…Kyllä, rakastan kahvia! Inspiroiduin Stellar-blogin Betinan eilisestä Helsingin suosikkiravintolat-postauksesta niin, että päätin listata omat suosikkini – tosin kahviloiden osalta. Se tuntui sopivalta, olenhan kirjaimellisesti aikamoinen lattemamma: äitiysvapaan viettäminen Helsingin keskustassa asuen ei todellakaan ainakaan vähentänyt kahviloissa luuhaamiseen ja latte kädessä kadulla patsasteluun käyttämääni aikaa… Poden erikoiskahvitörsäilystäni ajoittain vähän huonoa omatuntoakin, mutta toisaalta täydellinen latte jonkun muun […]

Sanotaan, että lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä. Se tuntuu todellakin pitävän paikkansa. Havahduin nimittäin eräänä päivänä siihen, että meidän tyttö on jo vuoden ja kahdeksan kuukautta! Salakavalasti karttuneen pienen iän lisäksi tajusin, että myös moni muu juttu on vaivihkaa muuttunut kuukausien saatossa. Uusia kiinnostuksen kohteita on tullut ja vanhoja jäänyt pois: Tytön […]

Perjantai! Oli muuten sataprosenttisen oikea päätös palata töihin tekemään 80-prosenttista työaikaa. Olen töissä maanantaista torstaihin, näin perjantaisin nautin päivän verran hoitovapaan – no, vapaudesta. Kun lapsen kanssa ei enää vietä kaikkea aikaansa, tuntuvat nämä perjantaipäivät yhdessä todelliselta luksukselta. Aamuisin olemme hitaita, mutta pääsemme lopulta lähipuistoon. Käymme kaupassa hakemassa lounastarvikkeet, ehkä heittäydymme ihan hurjiksi ja käymme […]

Koska tuntuu, että viime aikoina olen marmattanut turhan paljon (esimerkiksi muutosta, kiireestä, kiireestä ja flunssasta), päätin päättyvän viikon kunniaksi listata kuluneiden päivien parhaimmat. Niitä sitten kertyikin, kun aloin oikein miettiä – siispä satunnaisessa järjestyksessä viikon 11 ihaninta: 1. Puhelu Ruotsissa asuvan ystävän kanssa. Olemme soitelleet ja viestitelleet ristiin viime kuukaudet, mutta viimein onnistuimme! Oli ihan parasta jutella […]

Viime viikon perjantaina muutimme uuteen kotiin. Pakko myöntää: en muistanut, miten karseaa puuhaa se onkaan. Itse asiassa etukäteen jopa vähän romantisoin ajatusta. Pääsen käymään läpi kaikki tavarat, karsimaan turhat pois ja viemään uuteen kotiin vain huolella valitut, rakkaimmat esineemme, ne, jotka ilahduttavat olemassaolollaan. (Ei, en ole vieläkään lukenut Konmaria.) No, todellisuudessa jaksoin käydä tavaroita läpi huolellisesti […]

Kun tyttö oli vielä pienempi, odotin aina innolla ja jännityksellä sitä seuraavaa kehitysaskelta. Koskahan se kääntyy ympäri? Milloin nousee pystyyn? Koska tulee ensimmäinen sana? Kuitenkin (tietenkin!) usein kävi niin, että vaikka vietin lapsen kanssa suurimman osan hänen valveillaolon tunneistaan, en useinkaan ollut se, joka sai ensimmäisenä todistaa uutta opittua taitoa… Eräänä päivänä tytön ollessa viisikuinen lähdin […]

Päiväkodin aloitus toi tullessaan talouteemme jälleen yhden asian, jota ilman olin tähän asti onnistunut elämään: lapsen vaatteiden nimikoimisen.  Olin ajatellut hoitaa homman vedenkestävällä tussilla vaatteiden pesulappuihin, mutta hiukkasen haastetta aiheutti tilan puute useammissa vaatekappaleissa, vaikka tytöllämme varsin lyhyt nimi onkin. Kaikissa vaatteissa kun ei ole näin käteviä nimilappuja valmiina (miksei?!): Rukkan sadevaatteissa on superkätevät nimilaput! […]