Aika lailla kirjaimellisesti. Eilen thai-treeneissä minua pariksensa pyysi suhteellisen iso karpaasi. Liian kilttinä en osannut kieltäytyä, vaikka kerrankin tyttöjä olisi ollut parillinen määrä.

Turpaahan siinä tuli, tai kyljille, koska tehtävänä oli harjoitella potkuja kylkiin. Koska tekniikkaharjoittelu ei ollut kaverin ykkösprioriteetti vaan tykittää niin kovaa kun jaloista lähtee, kroppa on mustelmilla ja vasen käsin melko käyttökelvoton. Kyllä, pyysin useampaan otteeseen vähemmän voimaa, pyyntöäni toteutettiin aina sen yhden potkun verran.Ja kyllä, olin liian (tyhmän)ylpeä vaihtaakseni paria. Itku tuli pukkarin vessassa, ja Aaron pelästyi kun tulin surkeana ulos. Selitin tilanteen, ja vastusteluistani huolimatta Aaron saattoi mut kotiin. ”I know I dont have to, but I want to.” My dearest Malay. En tiedä mikä kaverin motiivi oli, ainakaan oppia thai-nyrkkeilyä se ei ollut.

Jos eilen sattui, niin tänään sattuu vieläkin enemmän. Onneksi on vain ryhjeita ja lihasärkyä, eikä mitään mennyt kunnolla rikki. Juuri sain oikean puolen kropasta taas toimimaan, kun maanantain kiipeily ylivenytti ja paikat venähti. Lohdutukseksi otin buranaa, suklaata ja katsoin lempparitv-ohjelmani Greyn Anatomiaa, jonka uudet jaksot ovat myös Suomeen asti tulleet!

Eilen oli oppitunti paikalliseen yöelämään Patrickin, Georgen ja Elenan sekä heidän ystävänsä Elenan johdolla. Suuntana oli ”legendaarinen” kulttuurielämys, Corporation School Disco. Nimen mukaisesti asuna oli valkoinen kauluspaita ja kraka, jonka Patrick lainasi. Moni oli yhdistänyt halloween-teeman tähän päälle.

”Jes finally!!! Muista sit, maximissaan yks quadvod, älä mee lähellekää vessoja, älä vaa laita hyviä kenkiä tai housuja ja jos joku oksentaa sun päälle nii se vaa kuuluu asiaan! PS. Ne kuvaa sit kaiken, CorpTV löytyy youtubest:D” Ystäväni Emmin kommentti, joka vietti täällä viime kevään.

Predrinks oli Elenan luona, perinteeseen kuulemma kuului makkarat ja perunamuusit illalliseksi.

Itse baarista ei ole kuvia, noudatin neuvoa ”laita puhelin niin syvälle ja monen vetoketjun taakse kuin mahdollista äläkä ota sitä esille ennen kuin ollaan takaisin ulkona”, koski myös kaikkea muuta omaisuutta.

Paikka oli varsinainen (ala)kulttuurielämys. Hetken meni tottua ryysikseen, bassojytään ja lenteleviin juomiin (tajusin hyvin nopeasti miksi paikassa kaikki tarjottiin heppoisesti muovituopeista) ja yleiseen kaaokseen, mutta oli aivan mahtavaa päästä tanssimaan ja jotaamaan kunnolla pitkä aikaa! 97% oli aivan käsittämättömän naamat jo puolen yön aikaa, onneksi sen suurempia kärhämiä ei tarvinnut todistaa. Järjestyksenvalvojat kiersivät baaria aika tiuhaan ja hyvin nopeasto puuttuivat alkaviin tilanteisiin.

Tappiin asti tanssittiin, jonkä jälkeen suunnattiin Elenan luokse juustokakkujatkoille. Hetken siinä iltaa analysoitu saatettiin toinen Elena kotiin ja kömmittiin omaan kotiin.

Tänään on ollut lievästi sanottuna ryönä olo.

Näihin tunnelmiin! (Kaivan ihan kohta kirjan käteeni.)