Otsikon laulun sanat viittaavat lähipäivien tunnelmiin olohuoneessamme. Televisiotasomme sai nimittäin asusteekseen ihanaiset muoviläpyskät, joilla estetään uteliaiden näppien tunkeutuminen sisään. Hiljattain kirjoittamani turvallinen koti -postauksen jälkeen en todellakaan uskonut enää tarvitsevani kotiin mitään uusia ”turvatuotteita”.  Olin pitkään ajatellut, että näillä mennään mitä on ja hyvä niin. Mutta mutta..

Tytön kiinnostus televisiotason kaappeihin alkoi olla aika rasittavaa. Kaapissa olevien kynttilöiden heittely ja syöminen eivät olleet millään tavalla hyväksyttyä toimintaa. Muutama DVD-levy ehti myös nähdä loppunsa tytön tungettua kaksi levyä samaan aikaan soittimen pesään. Joten, lopettaakseni ainaiset taistelut päätin sitten laittaa oviin turvalukon. Ja kyllä kannatti.

Vielä se sissi saa kätensä tungettua oven yläreunasta sisään ja ylettyy painamaan yhtä digiboxin nappia, mutta se on aika pieni paha entiseen verrattuna.  Otetaan lukot sitten pois kymmenen vuoden päästä kun tyttö osaa käyttäytyä, jos silloinkaan.