Kelsey Grammer on 10 vuoden Frasier-urakkansa ansioista syöpynyt mieliin varsin leppoisana kaverina, mutta YLEn viime viikolla Suomessa lanseeraaman Bossin nimirooli on eittämättä tehokas radiopsykiatrivibojen karkottaja. Grammerin näyttelemä pormestari on niin hymytön ja kertakaikkisen häikäilemätön poliittinen peluri, että tämä jehu on otettava ihan todesta.

Busy day at the office, darling?

Chicagon kulissien takana tapahtuvia valtapelejä kuvaava Boss ottaa heti alussa luulot pois. Politiikka ei ainakaan tässä vankan gangsteriperinteen (tai vaihtotehoisesti rehtien ja suoraselkäisten työläisten perinteen, kuten Grammerin esittämä Tom Kane puheessaan julistaa) ole idealismia, kansalaisaktivismia tai mitään muutakaan ismiä, vaan raakaa bisnestä. Lain rajamailla luistellaan ja niskoittelevat valtuustot taltutetaan tarvittaessa kovin ottein. Aitoon mafiatyyliin ruumiinosien irrotteluunkin turvaudutaan jo ensimmäisessä jaksossa. Se on muuten sarjan tuottajanakin toimivan Gus Van Santin ohjaama!

En kommentoi!

Muodollisesti päteviä poliittisia draamoja tuntuu putkahtelevan kuin sieniä sateella, ja Boss näyttäisi lunastavan laatunsa puolesta asemansa tiukkojen valtadraamojen joukossa. Sarjan jujuna on heti alussa paljastuva rappeuttava muistisairaus, joka Kanen on pidettävä salassa – keinolla millä hyvänsä. Toisaalta myös sijoittuminen Washington D.C.:n sijaan Chicagoon erottaa sen vaikkapa House of Cardsista tai jo suorastaan vanhanaikaisen symppiksestä West Wingistä. Liekö Boss sitten liiankin kylmäävä, sillä se ei osoittautunut suurmenestykseksi Yhdysvalloissa ja pistettiin purkkiin heti toisen kauden jälkeen.

Näissä rilleissä blondikin otetaan tosissaan.

Ainakin tämä ensimmäinen kausi kannattaa joka tapauksessa tapittaa, jos ei muuten niin hyvän roolituksen ja Grammerin onnistuneen urasiirron kunniaksi. Mielenkiintoisia ovat muuten myös melko miehisen sarjan naishahmot: Kanen kulisseja ylläpitävä vaimo, laupeuden tien valinnut tytär sekä epäinhimillisen korkeissa koroissa sipsuttava ja, öhem, vähän pornotähteä bisnesvalepuvussa muistuttava, mutta pelottavan skarppi poliittinen assistentti.