Välipäivien top 5

Jahas, tapaninpäivä ja joulu taas melkein taputeltu. Viikonlopun merkkihetkiä: lahjanarutuksen vieminen alkeista nextille levelille ja kuusi euroa jouluarvasta. Itse jatkan työn vieroksumista vielä ainakin tämän viikon – ja hyvä niin, sillä joulu- ja välipäivät ovat sarja- ja elokuvafiilistelyn kulta-aikaa. Tässä muutama uusi sarjatärppi, joista jokaisen pystyy ahmaisemaan suuremmitta tuskitta alusta loppuun. Sopii myös kaikille meille erityisen sinnikkäältä tuntuvan flunssakauden uhreille (köh köh). 

Broad City

Broad City (Yle Teema)

Ei helkkari! Etenkin kakkos- ja kolmoskaudet ovat niin hauskoja, että elämä ilman Abbia ja Ilanaa tuntuu höh niin tyhjältä. Luvassa anarkistista sekoilua, todella noloa myötähäpeää ja virkistävän kehopositiivista asennetta.

Divorce (HBO)

Sarah Jessica Parker on taas täällä, tällä kertaa kirpeässä avioerokomediassa. No, hyvin mustassa sellaisessa. Katkera keskiluokkainen avioero, jos mikä, se sitten on hirveä asia. En ole muodostanut Divorcesta vielä kunnon mielipidettä, mutta jo parin jakson jälkeen oma elämä alkaa tuntua aika höyhenenkevyeltä.

Lovesick (Netflix)

Kuvio on vanha tuttu, ja toimiva: poika rakastaa tyttöä, tyttö rakastaa poikaa, mutta kumpikaan ei uskalla sitä myöntää – eikä ajoituskaan millään osu kohdilleen. Täyttä hömppää, mutta jotenkin koukuttavaa, ja vaihteeksi brittisellaista.

Atlanta (FOX)

Taas yksi hyvä esimerkki sarjamaailmassa trendaavasta sadcomista, eli vähän surumielisestä arkikomediasta. Rap-kliseitä sekä vähän freesimpää näkökulmaa rotuun ja maskuliinisuuteen. Uusi jakso joka tiistai, mutta vielä ehtii mukaan alkuun FoxPlayn kautta.

Black Mirror (Netflix)

Viihdettä asteen synkemmästä päästä. Episodimainen Black Mirror on joukko dystooppisia tulevaisuudenvisioita, joista ainakin osa liippaa lähempää kuin välttämättä haluaisi myöntää. Abdsurdilla tavalla hauskaa ja välillä ihan vaan kamalaa.

Lisää löytyy tietysti blogiarkistosta (esim. tägilla TV-sarjat). Jos et vielä ole kerennyt, tsekkaa ihmeessä ainakin Casual ja Better Things (HBO) sekä Love ja Stranger Things (Netflix).

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään

Isistä ja tyttäristä

tonierdmann_still_03-petersimonischek_credit_komplizen_film-0-2000-0-1125-crop.jpg

Kukapa olisi uskonut, että tämä koskettaisi näin syvältä. Elokuussa Espoo Cinéssä nähty ja perjantaina levitykseen saatu Isäni Toni Erdmann on yksi vuoden ehdottomista yllättäjistä. Ohjaaja Maren Ade on nimittäin suhteellisen tuntematon, elokuvan nimi melko mitäänsanomaton ja pressikuvat tekohampailla varustetusta Peter Simonischekista outoja – eikä lähes kolmituntinen saksalainen arthouse-elokuva yleensä kerää kiihkeitä jonoja lippuluukulle.

Sinne kannattaa kuitenkin suunnata, sillä vastikään vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokkaaksikin valittu Isäni Toni Erdmann on todellinen helmi. Päällisin puolin yksinkertainen tarina kepposteluun taipuvaisesta, vähän hömpsähtäneestä isästä ja kireästä uraohjustyttärestä toimii myös satiirina yrityselämän raakuudesta, mutta erityisesti se on persoonallinen, hauska ja liikuttava saaga ihan vaan ihmisyydestä. Yhteyden etsimisestä, rakkaudesta, aikuisuudesta ja merkityksestä, jota elämästä pitäisi jotenkin löytää.

Ade tavoittaa herkullisesti kauhun tasapainon surun ja ilon välillä, sen miten onni voi muuttua hetkessä haikeudeksi ja nauru itkuksi. Etenkin elokuvan loppupuoli on lisäksi täynnä niin loistavan absurdeja kohtauksia, että hengästyttää. Sandra Hüller kanavoimassa Whitney Houstonia ja suloista myötähäpeää herättävä nakubrunssi. Ja se helvetin juustoraastin. Unohtumatonta. 

Kulttuuri Leffat ja sarjat Suosittelen