kouluratsastusdebyytti

 

kyllä se niin on, että kun itseensä uskoo, niin kaikki on mahdollista. 

sunnuntaina kilpailin Turussa kouluratsastusdebyyttini suomenhevosille avoimessa He B:3 luokassa sysimustalla Ypäjä Yöllä.

olen nuoruusvuosinani kilpaillut esteratsastuksessa aina GP- tasolla asti, mutta kouluratsastus ei ole koskaan kilpailumielessä puhutellut. lupauduin nyt kuitenkin yrittämään, kun kauniisti pyydettiin – ja hieno hevonen oli tarjolla.

stressasin tulevaa koitosta useamman viikon etukäteen, ja mielessä kävi myös koko touhusta perääntyminen. harmittelin itselleni mm. istuntaani, joka ei ole enää samalla tasolla kuin aikoinaan.  epäilin myös kykyäni omaksua ja muistaa ratsastettavan luokan ohjelman. koko projekti tuntui melkolailla hankalalta. 

kunnes lauantaina treenasin lainaratsuni kanssa kilpailuohjelmaa ja huomasin ilokseni, että tämähän menee aika tavalla kivasti.

sisuunnuin. päätin ylittää itseni. 

iltaa kohden jopa odotin kilpailuaamua kuin vanhoina hyvinä aikoina. lankkasin saappaita ja mielikuvaharjoittelin. 

lopputuloksena siisti ja kompakti suoritus – tuloksena 62.159%. erityisesti hymyilytti arvostelupaperin paras numero, ainokainen 7, jonka sain  istunnasta ja apujen käytöstä – juuri siitä asiasta, mitä eniten suorituksessani ennalta jännitin.

 jospa sitä jatkossa muistaisi olla hieman armollisempi itselle. 

kuvat // Henskunvalokuvaus.fi & Terhi Nurmi