hana kuin koru

 

keittiösuunnittelussa oikeastaan ainoa asia, mikä ei muuttunut missään vaiheessa, oli hanavalinta.

Volan korunkauniista hanasta on tullut minulle parin vuoden aikana jopa pieni obsessio, ja ehdottomasti tahdoin sen seuraavaan keittiööni. kiitos LaattaLeevin avustuksen, sellaisen myös sain hankittua. 

hana saapui eilen, ja on vielä kauniimpi luonnossa kuin kuvissa. 

esteettinen virheettömyys näkyy tosin tässä tapauksessa pitkänä miinuksena käytännöllisyydessä. käyttökokemusta en vielä hanasta omaa, mutta ainakin seuraavat asiat ovat jo tulleet esille kivitasojen tilaukseen valmistauduttaessa: 

– hanan säätö (avausnipake, termostaatti – miksi tätä sanotaan) toimii erillisen, tasoon asennettavan nivaskan kautta – mikä on varmasti hirmu kiva käyttää sämpylätaikinaisin käsin vs. kämmenselällä aukitönäistävä hanan säädin. puhumattakaan liiketunnistimella varustetusta

– pesukoneventtiili niin ikään täytyy asentaa kivitasoon. useinhan venttiili – samoin kuin hanan säädin – löytyy hanan varresta itsestään. tämän hanan varressa ei ole mitään. siksi se onkin niin kaunis 

– hana ei (mitä ilmeisimmin) käänny. yhtään. ei mihinkään suuntaan. 

– tiskialtaan pohjaventtiilin säätimeksi työtasoon asennettava oma nipukkansa, ei tietenkään passaa designhanan avausnapin viereen muotokieleltään. näin ollen tämä jää pois. pohjaventtiiliä säädetään siis käsin. fine. 

vettä siitä ainakin toivottavasti tulee.

joskin on ensivilkaisulta normaalia hanaa myös ohuempi, ja varmaan täysin epäsopiva kiinteistölleni kallioon kilometrien syvyyteen poratun porakaivon vedenpaineiden kanssa – taloni kun rakentuu ihan niin metsään, ettei kunnan vesijohtoverkostotkaan sinne yllä. 

onneksi lähellä on järvi, ja omistan ämpäreitä. että vettä kyllä saadaan, jos tämä nyt lunastaa kaikki odotukset ja on sanalla sanoen paska. 

nähtäväksi jää. 

iloista viikonloppua!!

EDIT// SE KÄÄNTYY! wow