pitsitopissa pitsipeitossa. retkahdin töistä suoraan tähän vierahuoneen rautasängylle koiran, vanhan Voguepinon ja hedelmävadin kanssa enkä ajatellut tehdä tänään juuri muuta. vanhempiemme koira on luonamme todella levoton, eikä pysy aisoissa muutoin kuin peiton alle jalkoväliin käpertyneenä. tässä siis lojun, rapsutan koiraa enkä oikein muuta voi.
ehkä korkeintaan hieman ummistan silmää välillä.
translation// my current mode in pictures.
kolmanneksi viimeisessä kuvassa kädestä kiinni pitämääni ystävääni lainaten ”takki on aika tyhjä” ratkiriemukkaan viikonlopun jälkimainingeissa. olkoonkin niin että ystävän kesämökkitiluksilla ainoana varsinaisena työaskareena olleen puunkaatoprojektin lopputuloksena saatiin yksi liiskaantunut Audi A5 ja akuutisti korjaustoimia vaativa päärakennuksen katto – oli viikonloppu täyden kympin suoritus koko liki kaksikymmenpäiseltä ryhmältämme.
nyt kuvia katsellessani olen kovin iloinen, että sain aikaiseksi napattua muutaman kuvan tuosta jumalaisesta tyyssijasta jossa saimme keskenämme ilakoida. vanhat puulattiat, taianomaiset pioni- verhot, kukkatapetit, antiikkikalusteet ja koko talon lumoava atmos jaksavat hämmästyttää kerta toisensa jälkeen.
olipahan riemua.
ps. hartaasti lämmitetyssä leivinuunissa paistetut pizzat olivat käsittämätöntä herkkua.
translation// pics from my weekend in our friends amazing summerhouse.
