Supistuksia ja asuntomessuilua

IMG_20160717_160828907.jpg

Tänään käytiin viettämässä miehen kanssa laatuaikaa kahden asuntomessuilla. Huh, mitkä supistukset se saikaan aikaan! Naureskelinkin, että tästä saadaan vielä hyvä juttu iltapäivälehtiin ”Nainen synnytti asuntomessuilla. Katso kuvat!” No onneksi ei sentään synnyttämään lähdetty, vaikka täytyy myöntää, että heitin kyllä sairaalakassinkin ihan varmuuden vuoksi auton peräkonttiin lähtiessä. Oli kyllä todella rentouttavaa kiertää messualuetta ja nauttia yhdessäolosta. Syötiin, naurettiin, käveltiin käsi kädessä ja kerättiin vinkkejä meidän uuteen, rakenteilla olevaan kotiin. Kaikkia taloja emme tosiaan kyllä pystyneet kiertämään, sillä kroppani pisti sen verran hanttiin. Loppumetreillä välttelin tarjouksiaan kaupittelevia myyjiä toteamalla, että nyt en kyllä pysty pysähtymään kun sain tämän kropan juuri ja juuri liikkelle. Nyt olenkin loppuillan ottanut rennosti ja naputtelen tätä tekstiä takapihan terassilla auringosta ja kesätuulesta nauttien.

Oli kyllä ihan kivoja lastenhuoneen sisustuksia messuilla. Jotenkin niihin kummasti kiinnittyi huomio, kun tätä mahaa kanniskeli. Viljamin puodin ihanat kankaat ja printit pistivät heti silmään ja tuo katos sängynpäälle on aivan pakko saada toteuttaa meidän tytön tulevaan huoneeseen:

IMG_20160717_153658627.jpg

IMG_20160717_163049117.jpg

Ja sitten hieman raskauskuulumisiakin voisin teille kertoa, kun kerran jo supistuksista alettiin puhua. Pian ollaan jo viikko 36 ohitettu ja aletaan liikkua turvallisilla vesillä syntymää ajatellen. Välillä täytyy myöntää että mietityttää, jaksaako maha-asukki pysyä yksiössään tarpeeksi pitkään. Sen verran on ollut kyllä synnytystä ennakoivia tuntemuksia. Tai siis tuntemuksia jotka viimeksi ennakoivat minulla synnytystä: kivuttomien harjoitussupistuksien huomattava lisääntyminen, kivuliaiden supistusten ilmestyminen ja viiltelyt kohdunsuulla. Viimeksi näistä oireista meni viikko synnytykseen, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Jokainen raskaus kun on erilainen ja synnytys voi käynnistyä nyt tai vasta monien viikkojen päästä. Ja sekös sopii oikein hyvin tällaiselle kärsimättömälle ihmiselle, joka inhoaa epätietoisuutta. Täytyy vain yrittää olla tosi rento ja rauhallinen ja ottaa kaikki ilo irti tästä omasta ajasta ja parisuhdeajasta jota meillä nyt on. Vauva-arki kyllä tuo sitten vähän erilaiset kuviot perheeseen joksikin aikaa.

Lääkärikin tosin oli sitä mieltä, että vauvan pää on todella alhaalla ja kanavaa ei juurikaan ole jäljellä. Mutta enpä siltikään kovin vahvasti usko lääkäreiden veikkauksiin siitä, että vauva syntyisi pian. Niin minulle esikoisestakin varmaksi painotettiin, että yli lasketun ajan en pääse, mutta 40+3 se meidän pikkuneiti syntyi. Nyt vain huokaisen syvään ja odotan kärsivällisesti. Ainakin yritän tosi kovasti! Loppuun vielä muutama kuva meikän rantapallosta. 

IMG_20160710_151354819.jpg

IMG_20160710_151532217.jpg

IMG_20160710_151113506.jpg

 

Kommentit (2)
  1. Voi että, siellä eletään nyt kyllä nii-iin jänniä aikoja! Oikein rentoa ja hyvävointista loppuraskautta! <3

    1. On kyllä ihan epätodellinen olo et nytkö ollaan jo näin loppumetreillä. Aina se ajan kuluminen yllättää, oli sitten kyseessä vauvan odotus tai lapsen kasvu. 

      Niin ja kiitos <3 Yritän nyt parhaani mukaan jaksaa kroppani sallimissa puitteissa esikoisen kanssa touhuamisesta 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *