The sairaalakassi

IMG_20160802_084604197.jpg

Täällä sitä ollaan edelleen yhtenä kappaleena, joten kiusatakseni itseäni ajattelin oikein keskittyä synnytysjuttuihin ja kertoa teille sairaalakassini sisällöstä. Teen tämän silläkin uhalla, että synnytyshän ei tunnetusti käynnisty silloin, kun sitä oikein ajattelee. Olen aivan hirveä hamsteri mitä tulee pakkaamiseen, eikä kuvassa näkyvä kassi ole todellakaan ainut kassini. Tuo pikkuinen kassi tulee mukaan synnytyssaliin. Osastolle mukaan tuleva laukku on sitten ihan erikseen. Katsotaanpas siis mitä sairaalakassi ja ”osastokassi” ovat oikein syöneet:   Sairaalakassi  

  • Neuvolakortti/Kukkaro: Nämä nyt löytyvät varmasti jokaisen kassista, joten eipä niistä sen enempää. 
  • Synnytystoivelista: Minulla on toiveissa edetä mahdollisimman luonnonmukaisesti. Siksi minulle oli tärkeää kirjoittaa muutamia toiveita listalle, jotta synnytystilanteessa vältyn toiveideni selostamiselta ja voin keskittyä olennaiseen. 
  • TENS-laite: Esikoiseni synnytyksessä tykästyin tosi paljon TENS-laitteeseen, joten ostin kyseisen vekottimen itselleni. Ajattelin, että sen olemassaolo tuo minulle turvaa synnytykseen ja sitä voin sitten myöhemmin vuokrata muille eteenpäin doulahommissa. 
  • Eväitä: Pakkasin kassiin pillimehuja, välipalapatukoita ja suklaapatukan tuomaan nopeaa pikaenergiaa. Tämän lisäksi yritän muistaa heittää lähdön hetkellä vaikka pari  hedelmää hedelmäkorista mukaan. 
  • Juomapullo: Esikoisen synnytys oli niin nopea, että eväät ja juomat jäivät nauttimatta, mutta jos tämä synnytys onkin mallia maratooni, niin ehkä sitä vesipulloakin voi tarvita. Monet suosittelevat pulloa, koska siitä on helpompi juoda vaikeissakin asennoissa. 
  • Puhelin/Kamera: Puhelin täytyy muistaa sujauttaa laukkuun sairaalaan lähtiessa, sillä pitäähän iloiset vauvauutiset päästä kertomaan läheisille pikimmiten. Myös ensihetkistä on tärkeää saada kuvat muistoksi. Tällä kertaa aion pyytää miestäni ottamaan kuvia myös synnytyksestä, sillä esikoisella emme tajunneet sitä tehdä. 
  • Laturi: Puhelimen laturi on jo valmiiksi pakattuna kassiin siltä varalta että akku loppuu kriittisellä hetkellä
  • Kolikoita: Sairaalaan kehotuksen mukaan otin välipala-automaattia varten kolikoita. Piti oikein käydä nostamassa ja rikkomassa rahaa, koska ei minulla koskaan ole käteistä. 
  • Närästyslääkettä: En todellakaan halua, että raskausaikainen inhottava vaiva aiheuttaa minulle synnytystilanteessa lisäpoltteita muualle kuin sinne missä niitä jo muutenkin on. 
  • Harja/Ponnari: Hiusharja ja ponnari nököttävät kassissa siltä varalta että synnytyksessä tulee kuuma ja haluan sujauttaa hiukset poninhännälle. 
  • Villasukat: Villasukista tulee jotenkin tosi kotoisa fiilis, joten halusin ne kassiin että saan sujauttaa ne jalkaani tuomaan hyvää fiilistä. 
  • Huulirasva: Olen kuullut, että synnytyksessä voi kuivaa huulet. Näin minulle ei käynyt esikoista ulos punnertaessa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, millainen tämä synnytys on. 
  • Piilarikotelo/silmätipat: Käydän piilareita, joten varauduin kaikkeen, mitä voin silmieni osalta tarvita. Jos haluan ottaa piilarit pois, niin kotelo on valmiina ja silmien kuivamisen varalta minulla on tippoja. 

  ”Osastokassi”  

  • Omia vaatteita: Esikoisen kanssa sairaalassa tepastelin koko ajan sairaalavaatteissa, mutta nyt haluan olla freesimpi ja pakkasin mukaan imetyksen mahdollistavia, mukavia lökövaatteita. Imetysliivit ja imetystoppi ovat myös pakattuna kassiin. Niin ja tietenkin se kuuluisan kotiutumismekko on mukana. 
  • Vauvalle vaatteita: Esikoiselle meillä oli vain kotiutumisvaatteet, mutta nyt halusin pakata vauvallekin muutamia omia vaatteita jo sairaalassaoloa varten.  
  • Vauvan unipupu ja unipeitto: Nämä ovat ihan turhakkeita, mutta jotenkin minun oli tärkeä ottaa äitini ompelema pupu ja vauvalle ostettu pieni peittto matkaan. Ovat siis vallan fiilistelykamaa. 
  • Hygienivälineet: Sairaalojen shampoot eivät ole yleensä järin hyviä, joten pakkasin mukaan pienet pullot omaa hoitoainetta ja shampoota. Hiustenpesuvälineiden lisäksi kassissa odottaa hammasharja, hammastahna, dödö sekä vauvan kosteuspyyhkeitä meikinpoistoon.  
  • Rasvaa: Otin mukaan rasvaa siltä varalta että iho kuivaa ja myös siksi, että aion jatkaa mahani rasvailua vielä synnytyksen jälkeenkin.  
  • Kantoliina: Esikoistakin kannettiin jo sairaalassa ja tarkoitus olisi totuttaa kuopuskin pienestä pitäen liinailuun. 
  • Liivinsuojia: En muista saiko sairaalasta liivinsuojia, mutta otin omia mukaan kaiken varalta. 
  • Kuulokkeet: Jos tulee tarve fiilistellä tai jos osastokaverin puolelta kuuluu meteliä, niin kuulokkeet voivat tulla tarpeeseen. 
  • Korvatulpat: Jos osastokaverin vauva itkee aina silloin kun oma on hiljaa, voi korvatulpista olla iso apu nukkumiseen. 
  • Meikit: Haluan, että voin ehostautua vähäsen sairaalasta kotiuduttaessa.  
  • Herkkuja: Raskausajan kieltolistojen ja rankan urheilusuorituksen jälkeen haluan todellakin palkita itseni jollain oikein hyvällä.  

  Mitä teidän kassista/kasseista löytyy/löytyi? Puuttuuko minulta jotain olennaista?  

Kommentit (2)
  1. Tirpustiira
    9.8.2016, 18:58

    Jälkeenpäin ajatellen mun ehkä suurin virhe oli pakata sairaalakassiin iso paketti kaikkien niin suosittelemia suklaarusinoita, jotka sitten vauvan nukkumista odotellessa natustelin ekoina öinä menemään. Ja kun eihän se parka nukkunut, lutkutti vaan maitoa tai parkui, ja lopulta olin vuoden syömättä suklaata kun aiheutti lapsiraasulle maidon välityksellä vatsanpuruja. Oli myös imeysaikana herkkä mun syömälle ylimääräiselle sokerille, joten hyvin veti tuore mutsi 😀 sairaalakassista ylipäätään en tarvinnut kuin kaikkea, mikä sieltä puuttui, paksuanaamarasvaa ja niitä lötköjä omia vaatteita ja lämpimiä oikeankokoisia vaatteita vauvalle. Se kantoliina ois ollut myös ihan lahja uudelle elämälle kun sellaisesta olisin tiennyt.

    1. Voi ei 😀 Se oli sitten kova dieetti imetyksen aikana. No ainakin siinä pysyis kroppa hyvässä kunnossa. Itse olisin kyllä todella surkea luopumaan makeasta kokonaan. Pitää pitää peukkuja ettei tarvi 😛 Kantoliina on kyl niin taivaan lahja etenkin masuvaivaisille vauvoille. Meidän esikoisella oli 2-3 kk iässä iltaisin mahanpuruja ja kantaminen kyllä meille pelastus!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *