Perjantaina lähdin lentämään kohti Suomea, ja saavuin aurinkoiseen Helsinkiin lauantaiaamun valjetessa. Ajattelin sinnitellä päivän urheasti ilman yöunia, mutta päänsärky yltyi jossain vaiheessa niin kovaksi, että jouduin kuin jouduinkin turvautumaan parin tunnin päiväuniin. 

Tarkoitukseni on viihtyä Suomessa parisen viikkoa. Aivan staattisia niistä ei sentään tule: Lentokoneessa tein päätöksen lähteä tulevana viikonloppuna sohvasurffaamaan Kööpenhaminaan, ja ostinkin liput matkalleni heti perille päästyäni.

Mietin matkallani pimennetyssä matkustamossa paljon reissaamista ja syitä miksi maailman näkeminen tässä iässä ja elämäntilanteessa on kenties paras tulevaisuutta varten tehty sijoitus. Matkojani en ole koskaan katunut. Harmitellut olen ainoastaan ostamaani käsilaukkua tai huonoja poikavalintojani (ja tässä yksi lisäsyy siihen, miksi elää kannattaa vain itselleen, ei materialle eikä varsinkaan epätyydyttäville ihmissuhteille.) 

Seikkailu ja muiden samanhenkisten ihmisten tapaaminen saavat oloni tuntemaan onnelliseksi — niin yksinkertaista se on. Matkoillani en ole koskaan törmännyt pinnallisiin tai ennakkoluuloisiin ihmisiin. Liekö tässä myös sohvasurffauksen suosion salaisuus. Ensin ajattelin lähteä matkaan yksin, mutta enpä malta pitää suutani kiinni.

Siispä jos joku haluaa liittyä seuraan, lähettäköön minulle postia Facebookin kautta. Kyllä Kööpenhaminasta sohvia löytyy, kaiken muun hyvän lisäksi!

Huikeaa sunnuntai-iltaa, murut. Palailkaamme ensi viikolla!